Tapaus ulkovarasto

ulkovarasto2

ulkovarasto1

ulkovarasto3

ulkovarasto4

 

Meillä on rapun pielessä tällainen L-kirjaimen muotoinen, 3,9 neliön kokoinen ulkovarasto, jossa on vallalla kamala kaaos. Tai eilen oli vieläkin pahempi, sillä ennen eilisiltaista inventaariota koko komeroon ei mahtunut jalalla astumaankaan. Tavarat järkättiin uudelleen, jotta varaston ovi kehdattiin avata ulkovaloa korjaamaan tulleelle sähkärille. Kesän aikana varasto aiotaan laittaa kuosiin, suunnitelmiakin on jo tehty. Turhat tavarat laitetaan kiertoon ja säilytettäville tehdään hyllyä ja hankitaan isoja muovilaatikoita. Lattian alkuperäinen inha muovimatto peitetään kokolattiamaton tyyliin asennettavalla mustanharmaalla kuramatolla. Jos sitä oikein kovasti innostuis, niin voishan noita seiniä maalatakin.

Jos meillä olisi ollut enemmän remontointiaikaa ennen muuttoamme, olisi tuo kulman taakse jäävä osa varastosta kannattanut liittää osaksi tuulikaappia. Mutta ei ollut aikaa miettiä moisia, joten tilanne on nyt tämä. Unelmissani säilytettävää tavaraa ei jäisi kovin paljoa, jolloin varastoon saisi järkättyä vaikkapa pienen työpisteen, siellä kun on sähköpatterikin. Palaan asiaan, kunhan on näyttää jotain valmista!

My storage organizing plans…

Ruokapöytämme

ruokapoyta1

ruokapoyta2

ruokapoyta3

ruokapoyta4

ruokapoyta5

ruokapoyta6

 

Aurinkoisen alkuillan ja siivotun yläkerran kunniaksi kuvia rakkaasta ruokapöydästämme. Olikohan se nyt kevät 2002, kun suunnittelin ja valmistin (olen siis opetellut myös hitsaamaan!) muotoilijanopintojeni aikaisena kurssityönä tämän jatkettavan pöydän, jolle annoin nimenkin, 1m2 (neliömetri). Ja se on palvellut ainoana ruokapöytänämme siitä asti, ensin (kolmessa kodissa) pienemmässä koossa (1x1m) ja vuodesta 2009 tuplakokoisena (1x2m). Se on siis ollut käytössä 14 vuotta, viidessä eri kodissa, ja aika tyytyväinen olen siihen vieläkin! Joskin tuon itse kehittelemäni jatkomekanismin kiikkeryyden takia kahvit läikkyvät, jos joku vaikka potkaisee pöydän jalkaan tai ottaa pöytälevystä tukea noustessaan. Siinä olisi vielä varaa tuotekehitykselle…

Pöytä koostuu siis venyvästä jalkamekanismista ja kahdesta 1m x 1m vanerilevystä, jotka ovat yhdeltä sivulta sylinterisaranoilla kiinni toisissaan. Alunperin pöytälevyt oli vahattu Osmo Colorilla kuultavan valkoiseksi ja teräksinen jalkakehikko oli harjattu ja lakattu. Sittemmin pöytää on vahattu peittovalkoiseksi ja jalustaa spreijattu mustaksi (isäni maalasi sen reilut kolme vuotta sitten Ikean kuvauksia varten). Nyt olisi huoltomaalausten tarve. Kuluneet pöytälevyt kaipaavat kunnon hiontaa ja uutta käsittelyä, tällä kertaa haaveilemme mustasta pöytäpinnasta. Jalkojenkin maalipinta on paikoin rikki ja kulunut ja ne kaipaisivatkin hiekkapuhallusta ja jotain kestävämpää (jauhe?)maalausta. Nämä lisätty kyynäsvarren pituiselle TO DO -listalle, jonka lyhentymistä hidastavat klassikot, aika ja raha. Samalla listalla keikkuu myös tuon päädyn valkoisen penkin hionta ja maalaus. Kuten kuvasta näkyy, hionnan esivalmisteluna suoritettu penkin höyläys on aloitettu jo. Tarkemmin sanottuna tammikuussa…

Our dining table (since 2002) is my own design (and I even made it!).

Suklaamässyä ja vaniljajätskiä

suklaamassy1

suklaamassy2

 

Tein todella pitkästä aikaa suklaaherkkua, jonka reseptin olen vuosia sitten saanut entiseltä naapuriltamme. Ohje muistui mieleeni, kun mietin mihin leipomukseen sitä oikein “hukkaisi” loput miehen oppilaaltaan saamista suolapähkinöitä (sisältyivät sellaiseen “herkkukassiin”). Ja maistuihan tuo, meille aikuisille tuollaisenaan, mutta lapset halusivat sittenkin kaivaa ne pähkinät veks!

SUKLAAMÄSSY:

100g voita
100g tummaa suklaata
2dl sokeria
2 munaa
1,5dl vehnäjauhoja
2rkl kaakaojauhetta

Lisäksi suolapähkinöitä ja valkosuklaapalasia (miksei myös pieniä vaahtokarkkeja, tai muita nameja) oman maun mukaan.

Voi ja suklaa sulatetaan (suklaan ohjeiden mukaan) mikrossa. Sokeri ja munat vatkataan vaahdoksi ja niihin lisätään jauhot, kaakao ja voi-suklaaseos. Levitetään pieneen leivinpaperilla vuorattuun vuokaan. Päälle ripotellaan pähkinät ja valkosuklaa (ja muut höysteet). Valkosuklaa kannattaa painella taikinan sisään, jottei se pala uunissa. Herkkua paistetaan 180 asteisessa uunissa 20-30 minuuttia (alkuperäinen ohje oli paistoajan osalta tahriintunut, enkä huomannut katsoa tarkkaa aikaa!), kypsyys tarkistetaan esim. haarukalla (vähän saakin jäädä taikinaa haarukkaan). Nautitaan joko sellaisenaan tai jätskin kanssa (amerikkalaiset vibat taattu)!

Huomenna sitten alkaa teveellisempi elämä!

Today I baked this fatty chocolate treat…

Perunoita parvekkeella

perunanistutus1[1]

perunanistutus2[1]

perunanistutus3[1]

perunanistutus4[1]

perunanistutus5[1]

perunanistutus6[1]

 

Hullu multasormi täällä taas! Koska vielä ei ollutkaan myöhäistä laittaa perunoita multiin, niin tänään sen sitten tein. Joten meillä on nyt parvekkeella 65 litran laastipaljussa 10 siemenperunaa mullissa, valmiina pykäämään mukuloita. Koska olin vähän myöhään liikkeellä ja sääennusteen mukaan on tulossa vielä muutamia aivan upean kesäisiä päiviä, lykkäsin perunat multiin, ilman että niissä oli vielä kunnon versoja. Eiköhän tuossa aurinkoisella ja suojaisalla parvekkeella silti ala pian tapahtumaan!

Perunanistutukseeni tarvittiin 65 litran laastipalju, lecasoraa, turvemultaa ja idätetyt perunat. Työvaiheet olivat seuraavanlaiset:

1. Kerros lecasoraa astian pohjalle.
2. Soran päälle kerros turvemultaa ja siihen asetellaan ensimmäiset viisi perunaa, siksak-kuvion-omaisesti.
3. Lisätään 5-10cm kerros multaa ja siihen toiset viisi perunaa, edellisen siksak-asetelman jättämille tyhjille paikoille.
4. Päälle parin sentin kerros multaa ja kastellaan.

Vihreiden versojen noustessa pintaan, multaa lisätään pikkuhiljaa lisää. Lisää (parempia) ohjeita mm. Kotilieden ja Puutarha.netin sivuilta.

Potatoes growing on my balcony!

Veden pulputtelua pihalle

vesiaihe1

vesiaihe2

 

Pakko paljastaa, että mulla on aivan hirvittävä suihkulähdekuume! Ensimmäinen mielleyhtymä on tietenkin sellainen enkelinsiipinen poikapatsas, joka pissiä lorottaa lammikkoon. Mutta ei, minä haluan kuunnella hillittyä veden pulputusta ja katsella huomattavasti modernimpaa ja pelkistettyä viritystä, joka koostuu yksinkertaisimmillaan ruukusta, kivistä, vedestä ja pumpusta. Kivet haluan mukaan sekä ulkonäkö- että turvallisuussyistä (eli ettei kukaan pikkuihminen kasta sinne päätään ikävin seurauksin). Pumppuja saa edullisimmillaan parilla-kolmellakympillä ja sen lisäksi täytyy hankkia vain ruukku. Kollaasin edullinen (29,90) ja miltei täydellinen ruukku (halkaisija 52cm) on Agrimarketin valikoimissa, mutta sitä ei tietenkään ole Tampereen myymälän tai nettikaupan varastossa! Vinkatkaa ihmeessä, jos teillä on tiedossa vastaavanlainen edullinen (max.50 euroa) ruukku!

Kuvat Agrimarket ja Motonet.

I’m dreaming of a DIY fountain in a pot!

Tuija ovenpielessä

tuijaovenpielessa1

tuijaovenpielessa2

tuijaovenpielessa3

 

Karu talvi vei meiltä useammankin kasvin, niiden joukossa mm. sisäänkäynnin yhteyteen pykäämästäni kivikkopenkistä jo yhdestä talvesta selvinneet ja viime kesän aikana jo upeasti levinneet Kaukasianmaksaruohot. Melkein yhtä köpelösti kävi myös rapunpielen havuistutukselle, Sinikatajat vihersivät kunnolla enää osittain ja Kalliovuortenkataja näytti kauttaaltaan melko meneteltyltä tapaukselta. Koska halusin ovenpieleen vihreyttä ja elinvoimaa, oli marssittava hovihankkijani pakeille, eli Prisman kesäpihalle. Parilla eri reissuulla mukaan lähti yhteensä neljä Tuiviota, yksi Timanttituija ja kaksi vihreävalkoista murattia. Tuiviot (3,50), tuija (9,95) ja muratit (1,95) maksoivat yhteensä alle 28 euroa, eli parin edullisen leikkokukkakimpun verran. Ja muratteja lukuunottamatta näillä on sentään edellytykset olla monivuotisia iloja. Peukut pystyyn!

Some fresh greens next to my door.

3 lasta 1 uudet silmälasit

3lasta1lasit_1

3lasta1lasit_2

3lasta1lasit_4

3lasta1lasit_5

 

Kahta lasta oli vielä helppo kuvata, mutta kolmea… huh huh. Joten pistin kameran räpsymään, kun nuo kaikki kolme hakeutuivat linssini eteen. Vaikkei nämä tuotokset nyt mitään mestarillisia ole… puhelimella kuvatessa katsoivat useammassakin kaikki kolme yhtäaikaa kameraan, ilman mitään outoja naamanvääntelyitä. Ja kuten näkyy, osaa tyttäreni poseerata kameralle! 😀 Mistä lie oppinut, ei ainakaan äiteeltään (jolla on useimmiten vaivaantunut olo kameran edessä).

Ja isommalla poikasella siis tuoreet silmälasit, cooliakin coolimmat Marvelin supersankarilasit Specsaversiltä (kuten kaikki edellisestkin). Pyöreänmallisia taas etsiskeltiin (pluslinsseihin teknisestikin sopivin malli), mutta poikasen nenänvarrelle eivät useimmat muista varteenotettavista vaihtoehdoista oikein laskeutuneet. Kahden parhaimmin istuvan mallin joukosta poika valitsi nämä (kiitokset sponsoroinnista mammalle ja papalle!). Laseihin kuuluu myös upea supersankarikotelo, joka ei päässyt kuviin, koska on valitettavasti hukan teillä.

Ja kuten näkyy, supersankari-aiheisia vaatteita löytyy myös värittöminä!

My kids. And my son’s new superhero eyeglasses.

Rehutarhurin parveke vuosimallia 2016

parveke2016_1

parveke2016_3

parveke2016_2

parveke2016_4

 

Kas tässä parveke tämänvuotisessa mallissaan: viimevuotisten neljän lyhyen (50cm) parvekelaatikon tilalla on kolme pidempää (90cm) ja talven pakkasilla kuivahtanut timanttituija on vaihdettu virkeämpään ja se sai myös uudet muratit juurelleen. Ja kuten näkyy, amppeli-mansikoitakin on jo mallailtu laastiämpäreihin. Ämpärit saavat vielä lecasorakerroksen pohjalle ja uudet ripustussysteemit, tomaattejakin vielä hankitaan, ja varmasti vielä yksi parvekelaatikollinen yrttejäkin (nyt istutettuna on 5 jääsalaattia, 5 lollo rossoa, 3 rucolaa, 3 basilikaa), joka sijoitetaan seinälle kiinnitettyjen alle, lattialle. Perunoitakin suunnittelin istuttavani, mutta nyt niiden kanssa taitaa olla jo turhan myöhäistä?

My balcony, anno domini 2016.

Linssikeittoa ja tuoretta sämpylää

linssikeitto1

linssikeitto2

linssikeitto3

linssikeitto4

 

Kaikki lapseni ovat, valitettavasti, melko valikoivia syömistensä suhteen, nuorimmainen on ollut alusta asti ihan erityisen nirso (ei mössöjä, ei syöttämistä, mieluiten selkeää sormiruokaa. Syksyllä alkava päiväkoti toivottavasti tuo tähän jotain muutosta!), joten on todella puuduttavaa koettaa keksiä, mitä ruokaa perheelle kokkaisi. Nyt olen ottanut missioksi uittaa edulliset ja ravinteikkaat linssit ja pavut lastenkin lautasille. Ennen lapsia keiteltiin miehen kanssa linssisoppaa säännöllisen epäsäännöllisesti, aina yhdellä ja samalla Koti ja Keittiö -lehden 2000-luvun alkupuoliskon reseptillä. Kyllä isommat sitä maistoivat, toinen söi jopa pikku lautasellisen raejuuston kanssa, mutta nyt kaipasin vaihtelua. Ystäväni Googlen avulla löysin Jolien sivustolta kiintoisan reseptin, ja koska meillä oli sattumoisin jopa kookoskermaa kaapissa, pääsi tämä “Maailman paras linssikeitto” kokeiluun. Ja jestas, miten järisyttävän hyvää se olikin, ihan nimensä veroista! Siis omasta mielestäni, lapsille (isommille, pienin ei suostunut edes pöytään…) vähän liikaa tulisuutta. Tätä pitää tehdä pian uusi satsi, ilman chilimausteseosta (meillä ei ollut alkuperäisen ohjeen cajun-maustetta)!

Ja vielä kun muistin eilen illalla laittaa Namaste-leipätaikinan jääkaappiin kohoamaan, oli meillä oikein herkullinen ateria. Siis omasta mielestäni, lapset olivat hiukan eri mieltä…

Kikherneetkin muistin eilen illalla laittaa likoamaan (en ole reiluun kymmeneen kikherne-vuoteeni ostanut koskaan purkkiversiota, vaan aina keittänyt kuivista). Niistä laitoin jo osan marinoitumaan (oliiviöljy, sitruunamehu, suola, valkosipuli, persilja), lopuista teen varmaan kikhernecurrya ja pikku koesatsin ajattelin paahtaa uunipellillä (pitäisi olla lastenkin herkkua). Tästä alkaa lasten käännyttäminen!

The best lentil soup ever and fresh bread.

Liitumaalitönöt

liitumaalitonot1

liitumaalitonot2

liitumaalitonot3

 

Meillä oli pari jo hyvän aikaa isomman pojan sängyn vieressä, unilelujen kotina toiminutta talohyllyä (pienempi Tigerin, isompi Prisman alelaarin Luhta Home), edelleen maalaamattomina. Viimeisin väriarvonta päätyi keltaisen voittoon (edellisessäkin kodissa käytettyä L300-sävyä oli vajaa purkillinen), kunnes Pinterestissä (sieltä ne parhaat idikset löytyy) näin kuvan vastaavista tönöistä, jotka oli maalattu liitutaulumaalilla ja koristettu liidulla piirretyin huonekaluin, ovin ja ikkunoin. Joten minähän apinoin!

Valkoiset minituolit ovat kulkeneet mukanani 90-luvun lopulta, puuautot Tigerin, väritön liikennematto H&M.

Chalk painted houses.