Risuissa on jo ihanat, neilikoiden (niiden hienojen limenväristen) terälehtiä muistuttavat lehdenalut. Ja kameran objektiivissa jotain möhnää…
Vihertää jo
Risujen keräilijä
Jokunen viikko sitten läheisen puiston vanhoja lehmuksia karsittiin oikein rankalla kädellä. Pimeän turvin hiiviskelin valkkaamaan risupinoista yhden komeankokoisen oksan, joka vietiin vinttiin talteen. Kunhan aika antaa myöden, maalaan sen valkoiseksi ja ripustan vauvojen sänkyjen päälle.
Eilen jäljellä oli vielä pienempiä risuja, joten keräsinpä niitäkin nipun. Näyttävät oikein mukavilta ystäväistemme tuomien tulppaanien kanssa samassa maljakossa.
Etelän hetelmät
Viime viikonloppuna koetut ihmeet, etelän hetelmät suomalaisilta pihamailta! Kuvassa päärynöitä äitini pihapuusta. Enpä ollut ennen maistanut kotimaisia oman pihan päärynöitä. Enkä myöskään viinirypäleitä! Niitä kasvoi isäni seinänvierustalla. Etelän kelit toivat hetelmät tullessaan!
Kotikylän Ikeassa
Eilen Siellä sitten käytiin, kauan kaivatussa ja hartaasti odotetussa kotikylän Ikeassa. Mukaan lähti muun muassa peili eteiseen, lemppariservettejä, kaksi keihäsanopinkieltä, kangas ihanaa pallollista kerniliinaa varten (vain 5,95 euroa/metri!) ja jopa ruokaa. Kreisiä ehkä, mutta tänään söimme ihan aidon Ikea-lounaan: lihapullat, perunamuusi, kermakastike ja puolukkahillo olivat kaikki Ikean ruotsalaisesta ruokamarketista.
Vielä tänään suuntaan pikavisiitille Tanskaan. Siellä on työpaikan Oktoberfest-teemaiset vuosijuhlat. Työkavereiden kanssa hankittiin teemaan sopivat asut oikein Tampereen teatterin puvustamosta.
Pääsiäistä
Ostin narsisseja kolme ruukullista vitosella ja koristelin Suomalaisen kirjakaupan pahviset munankuoret Marimekon ja JC:n paperipusseista leikatuilla kuvioilla. Nyt ne voi olla esillä vaikka ympäri vuoden. Veljeni askartelema vitsakin löysi tiensä narsissiruukkuun.
Uudet rehut
Viime aikoina on hankittu uusia viherkasveja, kun kerran ikkunoiden lukumääräkin tuplaantui. Uusiin kasvatteihin kuuluvat kolme kierreröyhyvihvilää (melkoinen nimi!) ja kolme muuta hauskaa kasvia, joiden lajista ei ole täyttä varmuutta. Vahvin ehdokkaani on Herttalyhty (ei hullumpi nimi sekään!), joskin nämä tulokkaat näyttävät aivan liian vihreiltä löytämiini kuviin verrattuna. Olisikohan sitten niin, että lehdet vaalenevat ja “marmoroituvat” vanhetessaan. Tiedä häntä. Kivat ne ovat kummiskin!
Ihana piha
Pariisin hotellimme sijaitsi korttelin keskellä, sillä oli ihanat pihat molemmilla puolilla rakennusta. Ihanine kasveineen ja kalusteineen. Maanpeittokasveina oli aivan kodinonnelta näyttävää vihreätä rönsyä. Käyskentelyyn tarkoitettu piha-alue oli peitetty upeilla, hillittömän isoilla harmailla kivilaatoilla. Reunuksilla kasvoi trendikkäät bambut, puksipuut ja heinät, ruukuissa oli alppiruusua ja kaislaa. Jos minulla olisi piha, sen pitäisi olla juuri tällainen salainen puutarha. Ei nurmikon leikkuuta tai muuta ikävää puuhaa!
Kävin muuten asuntomessuilla, mikä pettymys! Kaiken kukkuraksi myös pihat olivat suurimmaksi osaksi kammottavan tylsiä ja jotensakin kulahtaneita. Kukkapenkissä samettiruusua ja muita iänikuisia kasveja. Joista niistäkin toki saisi näyttäviä asetelmia! Mutta kun siellä ei oltu saatu…
Juniperus squamata
Tänä vuonna istutimme ikkunamme alle sinikatajat, kaksi per purkki. Aiemmin olemme istuttaneet erilaisia yksivuotisia kesäkukkia (joita kului viime vuonna kahdet satsit, ei ihan halpaa!) ja talveksi kanervaa. Näistä uskomme olevan iloa talvikaudellakin. Ryhdyimme pihistelemään…