Vanhempien puolella



Seinänpätkän toisella puolella on meidän vanhempien ikioma, ikkunaton makuusoppi. Aivan riittävän kokoinen (itse asiassa sängyn jalkopäähän mahtuisi vielä sellainen kapoinen arkku, johon saisi kamaa piiloon ja jonka päälle voisi viikata päiväpeiton), eikä meitä ikkunattomuuskaan haittaa, päinvastoin, minä kun olen sitä mieltä, että meille riittäisi ihan vaan sellainen sängynmentävä komero, jos ylijäävän tilan saisi hyödyllisempään käyttöön. Vaikka sinne meidän nykyiseen murheenkryyniin, yhdistettyyn työ-kirjasto-tv-huoneeseen, jossa on palttiarallaa 12 neliötä…

Ja kuka kehtaa väittää, että Ikean kalusteet ovat ihan kertakäyttökamaa, kun tuo sängyn päälle propattu Lack-hyllykin on ollut meillä jo vuodesta 2004 tai 2005, ja nyt jo kolmannessa asunnossa! Hyllyn tärkein tehtävä (eli syy siihen, että ne kaivettiin esiin ja kiinnitettiin) on kannatella korurasioita, joille ei nyt olisi oikein mitään muutakaan järkevää paikkaa.

Seinään nojaileville ja yöpöydällä pinossa lojuville tauluille täytyisi etsiä paikat ja naputella naulat. Valkoiselle seinänpätkälle on myös suunnitelmissa kiinnittää Design House Stockholmin Wave -naulakot (joita meillä on jo kaksi, toinenkin kahden setti täytynee vielä hankkia, kun seinälle kerta mahtuu!). Jos se naulakko edes vähän pienentäisi niitä tuoleille kertyviä puolipitoisten vaatteiden kasoja…

P.S. Vähän kuva-asiaa! Olen optimoinut viime postausten kuvia, jotta sivut aukenisivat rivakasti. Pahoittelen kuvien rakeista laatua, mulla olis vissiin vähän vielä oppimista aiheesta… Ja sitten vielä toinen kuviin liittyvä asia, huomasin, että vanhemmista postauksistani puuttuu kuvia (tilalla kysymysmerkki), joten kunnes ongelma saadaan korjattua, kuvat kannattaa käydä katsastamassa vanhassa blogissani!

Continue Reading

Lastenhuone tänään ja tulevaisuudessa






Lastenhuoneen suunnittelu alkoi jo hyvissä ajoin ennen väliseinänpätkän rakentamista. Ensimmäisen kuvan suunnitelmaan kokosin (pitkään ja hartaudella photoshoppaamalla) lastenhuoneeseen tulevia kalusteita ja tavaroita, joista suurin osa meillä oli jo hankittuna. Osa niistä tosin vielä vintissä piilossa (mopon ja kävelyvaunun vauvat saanevat ensimmäisiksi joulu- tai synttärilahjoiksi, hellan sitten seuraavana vuonna), valkoiset säilytyskorit edelleen jälkitilauksessa ja lippunauha (varsinainen virus blogimaailmassa, mutta kun olen siihen jo useampi vuosi sitten Judith Wilsonin Lastenkamarit-kirjassa ihastunut, on se pakko toteuttaa!) vielä tekemättä. Huoneen (hienovaraisena) teemana on sirkus, sirkusteltta kun tuli ihan ensimmäiseksi mieleeni huoneen verhoksi ommeltavasta Ikean mustavalkoisesta raitakankaasta. Ja siksi sitten innostuin sitä verhoihin mätsäävää raitatapettiakin niin kovasti metsästämään

Loput kuvat kertovatkin sitten lastenhuoneen tämän hetkisen tilanteen. Taulut läiskin seinälle viime viikolla, muut tavarat ovat olleet paikoillaan jo pitempään. Mulla on selkeästi jonkin sorttinen perversio näitä hyttysverkkoja kohtaan… Ne eivät ehkä sovi täydellisesti tähän kokonaisuuteen, pienentävät huonetta ja blokkaavatkin ison osan seinäpinnasta, jolloin tauluja tai hyllyjä ei seinälle juuri enempää mahdu, mutta samaan aikaan ne ovat omalla tavallaan niin kovin söpöt ja tunnelmalliset! 🙂 Joten saa nyt nähdä kuinka niiden lopulta käy, uudelle väliseinälle kun olisi kiva kiinnittää pari hyllyä satukirjoja varten ja nurkkaan nojaileva “home-made-installaatiokin” (=Hayn Neon Tube ja pari valkoista puukeppiä, jotka maalaan raidallisiksi, kunhan se musta Helmi-purkki vaan löytyy…) olisi mukava olla näkösällä.

P.S. Noiden vuosi sitten Aarikan alesta hankkimieni mobileidenkin nimi sattuu olemaan Tivoli! 🙂

Continue Reading

Pitäisi ja täytyisi


Muutama viikko sitten me miehen kanssa huomasimme, että yks sun toinen lauseemme alkaa sanoilla pitäisi tai täytyisi. Sen kunniaksi listasin mieleeni muistuvat asiat tuohon sivupalkkiin, päivitän sitä sitten tarpeen vaatiessa. 😉 Lastenhuonekuvissa vilahtaa heti jokunen “pitäisi”: ainakin lattialistan maalaus, verhotangon kiinnitys, verhojen, pussilakanoiden ja parin tyynynpäällisen ompelu, tuolin kunnostaminen, ikkunan pesu, uudet kasvit, taulut, seinähylly…

Mutta jottei ihan masennuttaisi, niin siirrytäänpä vähän iloisempiin aiheisiin: kävinpä meinaan pari viikkoa sitten Black Modan tehtaanmyymälässä, josta löytyi muunmuassa nuo Lada-kuosiset unipussit, ihan peräti kympillä/kipale. Enää ei tartte pelätä, että vauvat vetäisivät yön aikana peitot nassulleen! Tuolta myymälästä löytyy Pikkuset ja Ratia -mallistoa sopuhintaan. Että suosittelen!

Continue Reading

Tilanjakaja tekeillä



Seinien purkamiset on jo “so last season”, joten mehän ollaan otettu seuraava askel ja siirrytty niiden rakentamiseen! 😉 Eli tämänhetkinen tilanne on se, että peräkammaria (n. 26m2) jakamaan on tehty 2,2 metriä leveä seinäke. Huoneen ikkunattomaan päähän tulee ns. makuualkovi ja seinäkkeen toiselle puolelle vauvojen oma soppi.

Nykyinen makkarimme on kyllä riittävän kokoinen parisängylle, kahdelle yöpöydälle, liukuovikomerolle ja jopa yhdelle pinnasängylle, mutta kun pinniksiä tarvitaan ihan pian kaksi (tähän asti vaavit ovat sopuisasti jakaneet pedin), emme me kaikki enää mahdu samaan huoneeseen. Alkuperäisen suunnitelman mukaan olisimme siirtäneet oman sänkymme tähän nyt värkättyyn alkoviin ja vauvat olisivat jääneet nykyiseen makkariin. Mutta. Ymmärsimme olevamme henkisesti valmistautumattomia nukkumaan “niin kaukana” vauvoista, joten vauvat muuttavat seinäkkeen toiselle puolelle, nykyiseen työtilaan ja makkarista tehdään kirjasto/työhuone. Telkkarin tuleva sijoituspaikka on vielä hieman auki, muut asiat ovat jo loksahtamassa paikoilleen.
Tämä värkätty seinänpätkä toi samalla niin kovin tervetullutta seinäpintaa. Tässä sinänsä riittävän kokoisessa 80m2 asunnossa kun on vain kolme huonetta, pari liukuovikomeroa, useita ikkunoita ja oviaukkoja, ei seinäpintaa, jota vasten huonekaluja voisi sijoitella, ole kummoisestikaan. Vauvojen puolelle seinäkettä olen suunnitellut hankittavan kaksi Ikean valkoista Stuva-komeroa, joten saamme nyt lisää kaivattua säilytystilaa!
Pakko myöntää, että olen melkoisen innoissani päästessäni sisustamaan vauvojen omaa soppea. Eli siitä lisää myöhemmin!
Continue Reading

Arjen estetiikkaa




Nuo hiljattain alesta ostetut Luhdan/Ivana Helsingin Teltta-lakanat näyttävät ihan hyvältä petaamattomalla sängyllä. Eikä nuo kuihtuneet ruusutkaan ole ollenkaan niin tyhmän näköisiä tuossa maljakossa. Ja loppujenlopuksi tuon talouspaperirullan kuosi on oikein nätti. Ja tokihan nyt kirjapinot sopii pöydille… 😉

Continue Reading

Ikkunavalot hahmolleen



Joskus parisen vuotta sitten näin ulkomaisessa sisustuslehdessä kodin, jossa oli “sirkusvalot” ja siitä asti ne ovat kummitelleet mielessäni. Joten ei liene suoranainen ihme, että kun Suki elokuussa postasi Eurovalaisimen “sirkusvaloista”, oli ne tilattava siltä istumalta! Hinnan lisäksi mukava yllätys oli sekin, että kyseinen putiikki pitää majaansa Tampereen keskustassa, joten mies nouti ne samoin tein.

Mutta kuten meillä niin monien muidenkin assessorien kanssa on käynyt, suurella innolla hankitut valot jäivät (kuukausiksi!) asentamatta, koska niiden sijoituspaikka oli vielä työn alla. Makkarin ikkunasyvennys on vihdosta viimein saatu maalattua viime lauantaina, joten tänään kaivoin valot esille ja mallailin niitä hollillensa verhotangon ja koukkujen avulla. Valot ripustetaan makkarin ikkunasyvennykseen, mutta sitä varten smyygin ylänurkkiin pitää porata reiät parille koukulle. Valoketjun pituus suhteessa tuon syvennyksen mittoihin on sattumoisin ihan täydellinen ja muutenkin nuo melkoisen raffit valot sopivat kivasti lukulamppuina toimivien roikkalamppujen stailiin!
P.S. Odottelen tekstaria Matkahuollosta. Kävi nimittäin niin, että Mikon postaus muistutti mieleeni toisenkin vuosikausia sitten (ehkä lähemmäs kymmenen vuotta sitten ) sisustuslehdessä näkemäni jutun. Ja tällä kertaa etsintäni tuottivat tulosta… Mutta siitä lisää tuonnempana! 😉
Continue Reading

Kiiltävää lautaa




Maanantaina mies yllätti ja ryhtyi aivan oma-aloitteisesti maalaamaan lattioitamme! Sikäli yllättävää, ettei hän ole erityisen rakastunut remonttihommiin. Me olemme siis ostaneet täysremonttia vaativia asumuksia siksi, että siten on mahdollista säästää selvää rahaa ja tehdä itseä miellyttäviä ratkaisuja, ei siksi että remontteeraaminen olisi erityisen ihanaa tai rentouttavaa (hyvin usein siinä saa pinnan kireälle ja riidan aikaiseksi)!

Maanantai-iltaan mennessä peräkammarin lattiasta 2/3 oli saanut kaksi uutta maalikierrosta pintaansa ja eilen oli sitten tupakeittiön vuoro. Loput peräkammarin lattiasta maalataan ensi viikolla, samassa rytäkässä ikkunalautojen ja smyygien kunnostuksen kanssa, joita tuunaamaan saapuu maalari-Janne, molemmat prosedyyrit kun vaativat työpöytien siirtämisen ja siinä on melko kova homma, joten näin selvitään vain yhdellä siirtoruljanssilla. Sen jälkeen olisi vielä makkarin lattia maalattavana ja sitten koti olisi valmis vauvoja varten!

Tuolla käyttämällämme vesiohenteisella Betolux Akva-lattiamaalilla (pakkorako, tuolla kun voi maalata samassa tilassa asuessaan ja se kuivuukin tosi nopsaan) on melko surkea kulutuksenkestävyys. Jo vuoden asumisen jälkeen lattiat olivat yllättävän kulahtaneessa kuosissa. Asiaa korosti entisestään nuo hiljan asennetut jalkalistat tuoreine, säihkyvän valkoisine maalipintoineen. Nyt lattiat saavat patinoitua ja kellertyä jalkalistojen kanssa samassa tahdissa.
Mies siis ahertaa ja minä löhöän, juon glögiä ja herkuttelen. 🙂
Continue Reading

Lepoa ja pientä säätöä




Maanantainen kauppareissumme (jonka pääasiallinen tarkoitus oli tilata ensi vuoden malliston mustat Brion Double Wavet, mutta niitäpä on Brion tehtaalla vasta 23.12. Ja tämänvuotiset mustat myytiin loppuun jo muutama kuukausi sitten. Eikä me huolita harmaita!) otti niin kovasti tämän turpean kehoni kunnon päälle, että sittemmin olen pysynyt tiiviisti kotosalla. On siis ollut aikaa viimeistellä pitkään työn alla olleita pikku hommia (=laittaa mies asialle). Semmoisia ovat olleet mm. vaatekaapin sisustan muokkaaminen, Tanskasta roudaamieni palovaroitinten kiinnitys, keittiön kattovalaisinten säätö ja varjostinhäkkyröiden kiinnitys sekä peräkammarin taulujen uudelleen ripustaminen. Lisäksi olen askarrellut makkarin kattovalaisimeen varjostimen revityistä kangassuikaleista ja vanhasta vintissä lojuneesta varjostimesta (joka oli kyllä ihan turhan pieni tuohon tarkoitukseen, mutta kun isompaakaan en kirpuilta löytänyt) sekä esipessyt kestovaippoja, peppupyyhkeitä ja pienimpiä vauvanvaatteita. Ja ottanut päiväunia, useampia päivässä… Että kyllä se aika vaan kuluu täällä kotosallakin! 🙂

P.S. Alimman kuvan keskipisteessä komeilee parin viikon takainen julistehankintani Weekdaycarnivalin verkkokaupasta. Nyt samalla kertaa sain senkin kehyksiin ja seinälle.
P.P.S. Arvonta on voimassa vielä loppuviikon! On ollut mukavaa lukea kommenttejanne ja ideoita erilaisista kylttien käyttökohteista! Kiitokset tähänastisille osallistujille! 🙂
Continue Reading

Listat paikoillaan


Meilläpä onkin jalkalistat paikoillaan!!! “Lista-Jukka” teki tähänastisen uransa pahimman listoitusurakan ja vannoi, ettei asenna listoja ainakaan seuraavaan vuoteen! 😀

Tässä siis kuvaa jokseenkin, kröhöm, persoonallisista jalkalistoista. Alkuperäinen suunnitelmamme oli hankkia puuvalmiit listat erittäin sopuhintaiselta Myllykylän sahalta, mutta auta armias kun listojen tilaamisen aika koitti, selvisi, että saha on lopettelemassa toimintaansa ja myy enää varastonsa tyhjäksi. Haluamaamme listamallia ei tietenkään enää ollut, joten piti improvisoida. Päätimme siis hankkia tuplalistat: ensin 70mm lista proppaamalla seinään kiinni, 15mm irti lattiasta, jolloin alle muodostuu “johtokouru”. Ja siihen eteen sitten 45mm lista naulapyssyllä kiinni. Avot. Olimme päättäneet hankkia etummaiseksi pikkulistaksi ihan perus simppelin, suorakaiteen muotoisen listan. Mutta kuinka ollakaan, kun maanantai-iltana olimme noutamassa listoja, sai sahan setä siellä hämärässä puuliiturissa myytyä meille ajatuksen tuosta huomattavasti krumeluurimmasta listasta. Tiistai-iltana, kun ekat pätkät listaa olivat seinässä kiinni, olin itkeä itseni uneen. Mutta eilen, kun listat olivat saaneet valkoista maalia niskaansa ja silmäkin oli niihin jo vähän tottunut, eivät ne enää näyttäneetkään niin pahoilta…
Continue Reading