Ostin uusimman Elle Decorationin ihan puhtaasti kansikuvan ja -jutun perusteella. Se olikin mielestäni ehdottomasti lehden parasta antia, tässä teillekin maistiaisia. Heikkohermoisimpia varten lisäsin kuviin hieman väriä, kun tuosta kodista niitä ei löytynyt. Kaikessa mustavalkoisuudessaan se kelpasi kuitenkin Elle Decorationille, joten eiköhän Divaaniblogeihinkin mahdu yksi tiukkapipoinen mustavalko-jumittaja. Tai tarkemmin sanottuna sen ankea koti. (Joskaan en taida olla edes ainoa, melko musta-valkoista näyttäisi olevan Adalminallakin) Lukekoon ken haluaa, muidenhan ei tartte! Peace, love and understanding! 😉
Radikaaleja ajattelijoita…
…on myös tämän kirjasarjan kustantaneella Versolla, kun näin hienoja kirjoja markkinoille pukkaavat! Kirjojen disainista vastaa Slabmedia. Tässä on esimerkkiä kaikille kirjankansisuunnittelijoille, sillä minä ainaskin täyttäisin hyllyni mieluiten juurikin tämännäköisillä (vaikken näiden sisällöstä juuri ymmärräkään…) opuksilla. Kirjat ovat miehen Tallinnasta, “Rahvaan Raamatusta“, roudaamia.
Iloista vappua!
Kotoa ei löytynyt serpentiiniä eikä ilmapalloja, mutta naamarit (H&M 3,95€) sentään löytyi. Nämä päässä sitä menisi vaikka pääsiäispupuista (toinen kuvan pupuista on jo kuolannut rinnuksensa, heti kohta toinenkin vähän pulautti…), mutta nyt toivotamme kuitenkin iloista vappua ja lähdemme mummalaan syömään munkkeja. Huomenna meillä onkin sitten edessä melkoinen koitos, vauvojen ensimmäinen vappulounas…
Mukavaa pääsiäistä!
Kevätkimppu ja kynttilänpätkät
Tuo (äitini poppoon vauvoille tuoma) kimppu suorastaan pursuaa kevättunnelmaa. Ja on muuten pysynyt maljakossa jo kohta kaksi viikkoa, ainoastaan asetelman minikokoiset ruusunnuput ovat kuihtuneet!
Juhlapöytä ja sen antimet
Kun juhlavaatteet on esitelty, on juhlapöydän aika. Noutopöytä oli katettu väljemmin peräkammarin puolelle ja tarjolla oli vuohenjuusto-tomaattipasteijoita, pikkupizzoja, mokkapaloja, Magnolian ihania kuppikakkuja, Aila-tädin piimähyytelökakkua (jonka piimän äitini on aikojen saatossa keksinyt korvata maustamattomalla jogurtilla), sekä anopin näpräämiä kirjainpikkuleipiä ja Herrasväen pikkuleipien muunnoksia (täyte appelsiinimarmeladia). Lisäksi kuohujuomien kanssa oli tarjolla vaahtokarkkeja.
36+0
Tasan 36 viikkoa plakkarissa ja sen kunniaksi otettiin perhepotretteja ja masukuvia. Nyt on siis päivälleen 4 viikkoa laskettuun aikaan, eikä vieläkään mitään merkkejä lähestyvästä synnytyksestä. En haluaisi sektiota ensisijaisena vaihtoehtona ja nyt pelkäänkin sitä, että kohtu ehtii venyä niin isoksi, ettei se jaksa enää supistella. “Vyötäröni” ympärysmitta on prameat 124cm! Vauvojen painoarviot olivat viikko sitten 2,4 ja 2,5 kiloa (nyt varmaan 0,2 kiloa lisää painoa kumpaisellakin) ja kun siihen lisätään vielä kahdet istukat ja lapsivedet, on vatsassa jo melkoinen lasti kannettavana. Vatsanahkakin on revennyt oikein urakalla viimeisten kolmen viikon aikana. Nivus- ja lonkkavaivojen takia pakolliset kävelyt nilkutan kyynärsauvan avulla. Joten alkaisin olla jo valmis…
Koristeiden kaivelua

Eilisellä Clas Ohlson-visiitillä hankittiin mustia tähtikoristeita, joten tänään oli tietty kaiveltava kaikki vanhemmatkin koristeet esille. Mustat helminauhat on muistaakseni nekin Clasulta parin vuoden takaa, ainakin samanmoisia näytti löytyvän myynnistä nytkin. Hopeiset helminauhat ovat Tiimarista, kuten ainakin jääpuikot ja vissiin myös osa palloista. Oiskohan noi linnut löytyneet pari vuotta sitten Citymarketista, nyt en oo ihan varma, mutta joka tapauksessa ne ovat meillä ihan ympärivuotisia koristeita (niitä on kiinni lukulampuissa ja Ikean korupuussa). Joulukuusen virkaa meillä on toimittanut Citymarketin valkoinen muovikuusi. Ja sehän me kaivetaan tänäkin vuonna esille!
Maxin ja Moritzin metamorfoosi
Tässä Max ja Moritz-tapaturmani loppuhuipentuma! Ei löytynyt Dylonin Run Removeria, ainakaan niistä Tampereen kaupoista joihin jaksoin lyllertää. Mieskin tsekkasi muutaman. Joten kun Prismassa vastaan tuli Dr. Beckmannin Värjäytymien poistaja, päätyi se ostoskoriin. Valitettavasti. Kävi nimittäin niin, että aiemmin persikansävyllä höystetystä harmaasta kankaasta tulikin beige… Eli ei tuo Beckmann ollutkaan sellainen tuote, mitä paketin kyljessä lupailtiin. Surettaa.
Tuttinauhat ja itse tekemisen kannattavuus
Kapen vanavedessä tein Kumpille ja Kampille ensimmäiset tuttinauhat. Eurokankaasta kysyin kaipailemiani “henkselinsolkia” ja sain vastaukseksi “Meillä ei ole, kysy jostain ompelutarvikeliikkeestä”. Siis täh, mä kun luulin, että nekin olisivat olleet eräänlainen ompelutarvikeliike… No, mies sitten käväisi aidossa ompelutarvikeliikkeessä ja raportoi solkien maksavan halvimmillaan 1,60 euroa kappale, kalleimmillaan 3,30 euroa. No, liikkeeseen jäivät, koska Vapaa valinnassa olimme nähneet edullisia lasten tumpunpitimiä (pätkä kuminauhaa, molemmissa päissä soljet), joista saisi nuo soljet leikattua. Näin niille tuli hinnaksi 1 euron/kipale.