Tummempi vai vaaleampi, kas siinä pulma!

Sannankeittio_vaaleampi_edited-1

Sannankeittio_tummempi_edited-1

 

Sain toveri Antilta, Tampereen Kvikistä, kuvia kahdesta väritykseltään hivenen erilaisesta keittiöhahmotelmasta, minä itse kun en pysty mäkkiperheen koneellani Kvikin keittiösuunnitteluohjelmaa käyttelemään (vähän kyllä photoshoppasin esim. lattian värisävyä totuudenmukaisemmiksi). Vaaleampi versio on mustia yläkaappeja lukuunottamatta nykyisen keittiömme toisintoa ja tummempi olisi, no, tummempi. Ja voisivathan nuo korkeat komerot olla tietty mustiakin… Hmmm… tätä tarttee selvästikin vielä vähän funtsia!

Continue Reading

Ensimmäinen ikioma keittiömme

eka_kvik_keittio1_edited-1

eka_kvik_keittio2

 

Tässä helmikuussa 2006 ostetun ensimmäisen oman kotimme ikioma ja itse suunniteltu keittiö, sattuneesta syystä Kvikin mallistoa. Silloin ensisijainen toive oli kiiltävä keittiö, toissijainen toive vetimettömyys. Ja koska Kvikillä ei vielä silloin ollut kiiltävää vetimetöntä, varustettiin kiiltävät ovet pitkillä kantikkailla teräsvetimillä. Huonekorkeutta oli 2,9 metriä ja koko asunnossa neliöitä vain 56, joten yläkaappia täräytettiin kahteen kerrokseen. Keittön takaseinä oli 2,78cm pitkä ja patterin takia vasempaan reunaan piti varata kunnon täytepala, joten itse kaapistoille jäi tilaa justiinsa täydelliset 3,6 metriä, eli sain kalusteet rakastamallani 60cm jaolla. Ylhäällä siis 8x60cm yläkaapit (korkeus á 64cm), alhaalla vasemmalta lukien kaksi 60cm ovellista kaappia, joissa oli sisällä ulosvedettävät korit (muistaakseni 3 per kaappi), kolmantena kalustepeitteinen tiskari, sitten 60cm allaskaappi ja viimeisenä 120cm laatikosto (<3<3<3). Taso oli harmaata, betonikuvioista laminaattia ja allas oli pyöreä ja sijaitsi viemärin takia noinkin lähellä keittotasoa.

Teräksinen jääkaappi-pakastin ja 60cm komero korotetulla uunilla oli sijoitettu keittotasoa vastapäätä, niitä varten tehtyyn koteloon, jolloin ne vähän jakoivat tilaa, eivätkä näkyneet olkkarin puolelle.

P.S. Vaikken mä nyt vieläkään mikään mestarikuvaaja ole, niin kiva nähdä, että edes jotain kehitystä on tapahtunut sitten kevään 2009, jolloin nuo kuvat on otettu. En meinaan käsittelemälläkään saanut niistä tuon ihmeempiä…

Our first self-designed Kvik kitchen, built 2006.

Continue Reading

Keittiön raitamatto


Maanantai-iltana muistin pitkästä aikaa käydä katsastamassa CarpetVistan tarjonnan, ja sieltähän se sitten löytyi, juurikin passeli matto keittiöön. Edellisen CarpetVista-hankintani, makuuhuoneen “blogimatto vol.2:sen”, eli tämän samaisen villamaton valkopohjaisen version, esittelin melkeinpä päivälleen vuosi sitten. Silloin meinasin tilata  samanmoisen myös keittiöön, mutta olivat penteleet loppuneet. Ja hyvä niin, sillä pian jo tulin siihen lopputulokseen, ettei se olisi meillä kauaa vaaleana pysynyt, joten lopulta unohdin koko maton. Mutta nyt yllätys oli melkoinen, kun valikoimiin oli tullut samaisia villamattoja myös mustapohjaisena.

Ainakin tunnin vekslaamisen jälkeen tilasin tuon keittiön 80x300cm kokoisen lisäksi myös toisen pienemmän (70x190cm), jottei tarvinnut maksaa toimituskuluja (12 euroa, UPS tuo ovelle). Uskoisin vielä kaupittelevani sitä jollekulle… Mattotilaus viimeisteltiin suunnilleen kello 01.00 tiistaiyönä ja matot olivat ovella tänään kello 15.05. Siis vain puolitoista vuorokautta tilauksesta ja matto oli jo lattiassa! Ripeetä, eikö?

Kaipasin keittiöön mattoa, sillä tuossa kaappien kohdalla  on lautalattiaa uusittu ja se sauma myös näkyy. Lisäksi kaappien edusta on aina ihan suttuisen näköinen, siihen kun tippuu ja kertyy kaikennäköistä murua ja pölyä jo alle vuorokaudessa edellisestä imuroinnista. Ja maton ansiosta ihan kaikkea roskaa ei huomaa… Ja onhan se toki myös tosi kivan tuntuinen jalan alla! 🙂

Continue Reading

Työtasolla




Keittiön työtasolla on uusia, tärkeitä käyttötavaroita: Sokoksen kahvipurkit (kahvipaketti mahtuu sinne jo ihan täysinäisenäkin, toisin kuin Marimekon purkkeihin) alehintaan 3 euroa (vaikka ei se alkuperäinen 4,95 euroakaan paha ollut) ja hienoimpia näkemiäni jynssäyssieniä Anttilasta, 10 sienen paketti 1,50 (kiitos Aniirin kotiblogin vinkin!). Käsitiskaustarpeistoa säilytetään työtasolla kukkapurkissa, kun ei meillä ole astiankuivauskaappia, eikä allaskaappiinkaan mahdu (kun siellä tapahtuu kartongin, lasin, metallin, pattereiden, seka- ja biojätteen lajittelu ja lisäksi roskapussien säilytys).

Nuo Magisson mikrokuiturätit edustavat muuten itselleni kesän asuntomessujen ehdotonta parhaimmistoa (sieltä ostettuja siis), yhdessä erään messukerrostalon pihasta bongaamani ihanan Pupu-kiikun lisäksi. Otin somasta kiikusta kuvankin (yhden harvoista messukuvistani) ja voitte arvata, että yllätys oli suuri, kun asuntomessujen jälkeen sattumalta selvisi, että Pupun on piirrellyt miehen hyvä lapsuudenystävä jo vuosia sitten! Pupu pääsi (yhdessä Ammun ja Sarviksen kanssa) tuotantoon vasta nyt, pienillä valmistusteknisistä syistä johtuneilla muutoksilla!

Continue Reading

Hiljaa hyvä tulee…




Mehän muutettiin tähän kotiin kaksi vuotta sitten elo-syyskuun vaihteessa . Ensin eleltiin kokonaan ilman keittiötä, sitten vielä hetken ilman vettä ja pitkään ruoka laitettiin pelkällä uunilla (josta lähti piiitkä jatkojohto kohti eteistä). Liesituuletin kaappeineen on ollut paikoillaan jo lähemmäs kaksi kokonaista vuotta, mutta kuten kuvasta näkyy, aika ronskilla tavalla asennettuna… Nyt kun löysin vintille säilötyt ylimääräiset yläkaapinhyllyt, tein tuon pitkään ja hartaasti suunnitellun viimeistelytyön. Kulmarautojen ja kahden prikan avulla sain korkeuden millilleen sopivaksi, eikä hyllyä tarvinnut edes sahata! Samalla laitoin myös kaapin sisukset järkkään. Mausteet saivat läpinäkyvät muovilaatikkonsa jo kaksi vuotta sitten, uudet Ikean maustepurkitkin hankittiin melkein puolitoista vuotta sitten (ja silti melkein puoli niistä oli vielä käyttämättöminä!) , mutta nyt ne saivat nimetkin kylkiinsä. Muistilaput ja reseptit vaihtoivat paikkaa. Olen erittäin tyytyväinen tähän pieneen, mutta samalla niin suureen muutokseen. Meillä laitetaan ruokaa kovasti, joten tämän kaapin ovet ovat olleet paljon auki. Ja aina on harmittanut sekä näkymä että oma saamattomuus!

Continue Reading

Keittiö pimeänä sunnuntaiaamuna



Eilen illalla saimme kiinnitettyä perjantaina ovelle saapuneen Tolomeon oikealle paikalleen ruokapöydän päälle ja lisäksi avattua aiemmin metri x metri -koossa palvelleen (itse tekemäni) ruokapöydän tuplakokoon. Puolet ruokapöydän tuoleista ovat vielä varastossa isäni luona. Pöydän sisäpuoli tarvitsee käsittelyn peittävällä valkoisella Osmolla (aiemmin se on ollut kuultovalkoinen, yläpinta oli jo saanut valkokäsittelynsä).
Keittiöstä puuttuu sähköt (siksi nuo roikkuvat jatkojohdot), etusokkeli, täytepalat tms. mukavaa pikkusäätöä.
Kuvissa esiintyy myös jo aiemmin ompelemani rouhea pöytäliina. Tavallisen lakanakankaan reunat on revitty ja siihen on ommeltu samasta kankaasta revittyjä suikaleita. Tätä liinaa ei ole tarkoitus silittää! 🙂
Continue Reading

Sitten viime päivityksen…






…on tapahtunut vaikka mitä. Olen roudannut tavaraa selkä vääränä, nukkunut vähän ja huonosti, syönyt vain ja ainoastaan valmis- ja noutoruokaa, käyttänyt lähes tulkoon kaiken töiltä yli jäävän valveillaoloaikani kittaamiseen, saumaamiseen, maalaamiseen, keittiökalusteiden kokoamiseen ja asentamiseen, mutta yllättävän vähän kaaoksessa elämisestä stressaamiseen. Olen noutanut tilaamani JolierOnen, hämmentynyt kummityttäreltä (ja vanhemmiltaan) lahjaksi saadusta yltiökalliista Tuplakuplasta ja vastaanottanut Karmiinin postitse lähettämän komean pilvi-rintarossin ihkauutta Marimekon mustaa villatunikaani koristamaan. Ja viimeinkin tänään saanut pöytäkoneen piuhat kiinni. Mitä vielä unohtuikaan mainita!

Continue Reading