Joulukattauksen resepti



Siinä missä joululahjapakettimme kääritään puna-musta-valkoisiin papereihin, tulee toki myös aaton kattaus noudattelemaan samaa teemaa. Valkoinen, ehdottomasti ryppyinen pellavaliina, valkoinen posliini, kirkas lasi, teräsaterimet, punavalkoiset servetit (tontut, lasten iloksi, Stockmannin viime joulun jälkeisistä alelaareista, muut Ikeasta) sekä punaiset ja valkoiset kynttilät (valkoinen metallikynttelikkö Ikean löytöpaikasta). Niillähän päästään jo pitkälle.

Kaappiemme Iittalat, osa 2






Siitä onkin jo ihan hurjasti aikaa kun esittelin ensimmäisen osan Iittaloistamme ja lupailin jatkoa… Jaa että miksikös tämä nyt näin venyi, no tietenkin siksi, että pölyjen ja rasvaroiskeiden pyyhkimisessä oli ihan kaamee homma. Ja pitihän itse astioidenkin olla puhtaina paikoillaan! 🙂

Vasemmanpuoleisen yläkaapin ylähyllyllä on 5 kappaletta Stefan Lindforsin muinoin suunnittelemia Boy-laseja (kuudes on mennyt rikki jo vuosia sitten), tusinan verran Verna-laseja, kaksi Kartio-kannua ja kaksi Kartio-kynttilänjalkaa. Keskimmäisellä hyllyllä kaksi Verna-tarjoilukulhoa, 11 Verna-jälkiruokakulhoa (yksi hajonnut), tusinan verran Kartio-snapsilaseja ja sama määrä Kartion pieniä juomalaseja. Alimmalla hyllyllä 10 Kartion vanhanmallista isoa juomalasia (hajonnut on niitäkin). Kaikki edellä mainitut ovat tuotannosta viimeistäänkin tuon koboltinsinisen värinsä takia poistuneita. Iittalan nykyistä tuotantoa kaapissa edustavat ainoastaan neljä Kartion Muumilasia ja tusina Kartion pieniä juomalaseja. Kartiot ovat muuten oikein hyvän kokoisia (ja myös pirun kestäviä!) lasten pieniin kätösiin. Meillä ei enää meinaa Dombo-muki kelvata, kun on lasin “makuun” päästy!

Viereisen kaapin keskimmäisellä hyllyllä (ylähyllyllä on Muuton Everyday Holy mugit ja Marimekon Mariskoolit) neljä Seikkailumuumi-mukia (niiden takana kaksi Marimekon Hetkiä/Moments-kuppia), kolme Haisuli-mukia (yksi niistä oli vuosia miehen työkahvimuki), neljä Taikan isoa kahvikuppia ja kaksi Taikan espressokuppia tasseineen. Alimmalla hyllyllä Taika-ruokalautasia, leipälautasia ja kulhoja, kutakin neljä kappaletta, kaksi Haisuli-lautasta ja -kulhoa, neljä Seikkailumuumi-lautasta ja kolme kulhoa (yksi on hiljattain hajonnut).

Kuten näiden kaappien perusteella käy hyvin selväksi, on mulla erittäin sininen menneisyys! Sinisen lasin aikakausi pärähti käyntiin 13 vuotta sitten, saatuani ystävältäni Satulta (Huomio! Mulla on puolielämää sitten saatu lupa sanoa Satulta, eikä Sadulta!) ylioppilaslahjaksi kaksi Verna-lasia. Sitä ennenkin sinistä oli kyllä viljalti kotonani (asuin siis jo tuolloin omassa vuokraluukussani), ettei Satu sitä väriä suinkaan ihan hatusta vetänyt! Nythän sininen olisi taas kovasti muotia, ja tuo koboltin sininen vieläpä erityisen kaunis sinisen sävy, mutta ainakaan toistaiseksi en ole siitä innostunut. On vissiin vielä vähän liian “lähellä”. Toisinaan on tehnyt mieli hankkiutua eroon noista laseistakin, mutta enpä ole hennonnut. Voivat vielä joskus olla kuumaa kamaa! Ja voisinpa joku kerta tehdä sinisen kattauksen, ihan vaan vanhojen aikojen kunniaksi.

Työtasolla komeilevat Purnukat. Valkoista, harmaata ja mustaa Purnukkaa, kutakin iso ja pieni. Niiden seurassa kesän kirpparilöytö, Tony Alfströmin muinoin Arabialle suunnittelemat Rollo-sirottimet (maksoin 12 euroa, netissä näytetään pyytävän kolmeakymppiäkin).

Keittotason toisella puolella Toolsin öljy- ja etikkapullot, pippurimyllyt (toinen alkuperäinen malli, toinen käytössä rikkuneen tilalle reklamaation jälkeen saatu uusittu versio), sekä pullonavaaja folioleikkureineen (ja niiden lisäksi myös Hobby Hallista kymmenen vuotta sitten ostettu suolasirotin) Toolsin maustetelineessä. Suurin osa näistäkin jo tuotannosta poistuneita.

Ja olishan meillä Iittalaa vaikka kuinka paljon vielä laatikoissakin, joten voispa olla vielä sellainenkin raportti tulollaan…

P.S. Hurjan paljon kiitoksia kaikille teille, jotka olette äänestäneet blogiani Glorian Blog Awardissa, kategoriassa “Lukijoiden suosikkisisustusblogi”, vaikken ole edes ollut varsinaisena ehdokkaana! KIITOS! Ja toki vieläkin saa äänestää, se tapahtuu kohdassa “jokin muu blogi”… 🙂

Pettua ja muuta



 

Tässä kolmen kuvan verran syksyisiä sävyjä ja syötävää. Pettupuikot ja kyytönlihan saimme kesällä kainuuntuliaisina. Yksi paketti puikkoja on jo rouskittu menemään, ja nehän maittoivat hyvin myös tenaville. Iittalan mudanvärisen Sarjaton-kulhon (yhdessä vaaleanpunaisen Letti-mukin kanssa, jonka muuten mies yllättäen haluaa työkahvikupikseen!) sain Divaanin kautta Iittalalta lahjaksi. Pidän kovasti Sarjattoman Metsä- ja Letti-kuvioista, mutta siitä Tikistä en sitten laisinkaan (sori vaan Samuji!). Salaa haaveilen Metsä-mukeista, vaikka yhtään kuppia ei enää tarvita…

Vitriinikaapit ja niiden Iittalat



Vitriinikaapeistamme kysellään säännöllisesti, niin kommenttilootissa kuin sähköpostitsekin. Joten eiköhän ole paikallaan tehdä niistä oma postinsa! Kaapit ovat Ikean vanhaa Norden-mallistoa, eikä niitä siis valitettavasti ole enää saatavilla. Ensimmäinen kaappimme käytiin hakemassa Vantaalta huhtikuussa 2010 ja toinen tarttui mukaani Tampereen tavaratalon löytöpaikasta (alle puoleen hintaan!) reilua vuotta myöhemmin, samalla kertaa kun olin noutamassa lastenhuoneen komeroita. Vitriinikaappi oli ollut haaveissani jo pitkään, mutta sopivaa ei ollut tullut aiemmin vastaan, vaikka Huuto.nettikin oli ollut ahkeran syynäyksen alla. Mutta nuopa täyttivät kriteerini (kahden mustan hyllyn ja kansilevyn melamiinipinnan jouduin kyllä nielemään, muutoin ovat massiivipuuta ja lasia) ja olenkin ollut niihin hyvin tyytyväinen. Pidän siitä, kuinka tavarat ovat ovien takana ikäänkuin piilossa, mutta kuitenkin näkösällä. Sellaiset hieman sotkuiset ja epämääräiset asetelmat ovat suosikkejani. Hyvä niin, sillä niitä meillä syntyy ihan itsestään. Nytkin kaapissa komeilee tapettirullia…

Sitten astioihin! Monessa blogissa on kiertänyt haaste esitellä kodin Iittala-tuotteet. Minä tartuin tähän haasteeseen ihan oma-aloitteisesti, joten tässäpä ensimmäinen osa Iittaloistamme/Arabioistamme. Osa kaapin astioista on niin vanhoja, että Iittalan sijasta niiden pohjassa lukee Arabia. Mm. ensimmäiset Egomme ja ABC:mme (joka sai sittemmin lisäosia ja vaihtoi nimensä Neroksi) ovat jo Arabian ajoilta. Vasemman puoleisen kaapin ylimmällä hyllyllä on kaksi Flirt-kannua, kaksi kirkasta Decanter-karahvia, vaaleansininen Essence-karahvi (tuotannosta poistunut väri), kirkas Kartio-kannu ja muinaisjäänne, Alberto Medan Arabialle suunnittelema Water-kannu/veden suodatin (poistunut tuotannosta muistaakseni jo 2005).

Keskimmäisellä hyllyllä on kaksi Muumi-kannua, kaksi pientä (14x17cm), yksi keskikokoinen (17x28cm) ja kaksi isoa neliskanttista (28x28cm) ABC/Nero-vatia/vuokaa (kaikki tuotannosta poistuneita) kaksi puikulaa Koko-tarjoiluastiaa (tuotannosta poistunut) ja yksi nelikanttinen Ego-vati (kihlajaislahja appivanhemmilta syksyllä 2002, tuotannosta poistunut).

Alimmalla hyllyllä 2 pientä Ego-tarjoilukulhoa ja yksi iso (kaikki tuotannosta poistuneita), läjä Ego-sirottimia (jo hyvän aikaa sitten poistuneita nekin), kaksi isoa Teema-kulhoa ja yksi Egon iso (tarjoilu)lautanen (poistunut tietty sekin).

Oikean puoleisen kaapin ylimmällä hyllyllä Essence-laseja: maljoja, punaviini- ja kuohuviinilaseja, 12 kappaletta kutakin.

Keskimmäisellä hyllyllä tusinan verran HotCool-laseja, kaksi Egon maitokannua (poistuneita toki), kuusi paria Egon espresso-kuppeja lautasineen, tusinan verran Egon cappuccino-kuppeja lautasineen ja tusina Egon latte-kuppeja.

Alimmalla hyllyllä Ego-lautasia: ylemmän hyllyn lattekuppien (leipä)lautaset, syvät ruokalautaset ja matalat ruokalautaset, tusina kutakin (molemmat ruokalautaset jo vuosia sitten markkinoilta poistuneet). Kylläpä meillä onkin noita mallistosta poistuneita kippoja ja kuppeja, enemmän kuin yhä tuotannossa olevia?

Tässä Iittala-kavalkadini ensimmäinen osa, jatkoa seuraa, kunhan vaan on aikaa ja valoa!

Oivat Kestit



Keväällä synttärilahjaksi saamallamme Stockmannin lahjakortilla hankittiin, pitkällisen pohdinnan jälkeen, Stockmannin 150-vuotisjuhlamalliston Oiva Kestit -kipot ja lautaset. Sen lisäksi, että ne sopivat kotimme niukkaan väritykseen kuin nenä päähän, saattavat ne olla tulevaisuudessa vielä arvokkaitakin keräilyharvinaisuuksia! Maija Louekari on nimittäin piirtänyt kuvion varta vasten Stockmannille, joten muualta noita ei saa. Hankkimiemme osien lisäksi mallistoon kuuluu myös muki ja kantikas lautanen (jonka kuvaa ei Stockmannin verkkokaupasta löytynyt, lautanen on siis ilmeisesti loppuunmyyty).

P.S. Kuvausrekvisiitanvirkaa hoitava puukauha on kirpparilta ja itse maalattu.

Glögikautta odotellessa



Meidän perheen Hulluttelut jäivät tällä kertaa historiallisen vähäisiksi, kahden ruokakassillisen ja pienen Akateemisostoksen lisäksi haaviin tarttui varsinaisen tavaratalon puolelta vain puolentusinaa Iittalan HotCool-laseja. Niitä olinkin ehtinyt kaipailla jo parin glögisesongin ajan, koska jostain syystä glögin/totin juominen tavallisesta mukista tai kupista ei ole laisinkaan tunnelmallista. Läpinäkyvää sen olla pitää!

EDIT: Mitenkäs multa olikin mennyt tyystin ohi, että Avaruusasema on jo avannut glögikautensa! 🙂

Tehtävä suoritettu!


Vieläkös joku muistaa, kuinka meidän perhe ryhtyi Seikkailumuumi-astioiden keräilyurakkaan? No, sehän eteni sitten niin rivakasti (etenkin kun saimme lahjoituksena tarrat neljää kippoa varten!), että saimme kerättyä aikomiemme neljän mukin, neljän kulhon ja neljän lautasen lisäksi myös kuvan ulkopuolelle jätetyt kaksi juomalasia (annetaan vauvoille sitten joskus, kun niiden voi edes olettaa pysyvän ehjinä) ja kaksi mukia pikkuveljelle pukinkonttiin (hän kun on ryhtynyt keräilemään noita ihan omasta halustaan)! Kannuthan sai halvalla muuten vaan, joten kaksi hankittiin niitäkin.

Noista mukeista on ihan salakavalasti tullut suosikkisumppikuppejani. Sumppi on siis sitä peruskuraa, jonka nautin maitolorauksen kera. Ranskalaisesta paahdosta tehdyn maitokahvin juon edelleen mieluiten isosta Taikasta.