Peräkonttikirppiksellä nähdään taas!

 

Hei vaan piiiitkästä aikaa! Blogissa on ollut hiljaista, kuten näkyy. Kun on tuntunut, ettei ole mitään järkevää sanottavaa, olen ollut hiljaa. Mutta eiköhän tämäkin tästä vielä virkoa. Nyt olis kuitenkin sellaista ilmoitusasiaa, että huomenaamuna kiikutamme miehen kanssa pieneksi jääneet lastenvaatteet Moron Peräkonttikirppikselle Tampereen Keskustorille ja sitten myydään eikä meinata! Tarjolla on pääasiassa 50-116cm lasten vaatetta, lisäksi jotain muutakin lapsiperheille tarpeellista. Hinnat ovat samat edulliset kuin aiemminkin. Olen selvästikin tulossa kipeäksi, tiedän sen päänsärystä ja juilivista käsistä, mutta ellei kova kuume kaada petiin, niin siellä nähdään! Varatkaahan pientä käteistä mukaan!

Uutta mustaa

svartan1

svartan2

svartan3

svartan4

svartan5

 

Niinhän siinä kävi, että kun Ikean Svärtan -mallisto viikko sitten perjantaina saapui myymälöihin, olin minäkin oitis passissa. Kuvien perusteella ihastelemani metallinen tarjotinpöytä osoittautui turhan matalaksi ja köykäiseksi (kuvittelin jo jälkikasvuni sen päälle kiipeilemään), joten yllättäen jätinkin sen kauppaan. Sen sijaan mukaani lähti isompi musta puujakkara (erittäin tukeva ja painava!) ja iso peltikulho. Nämä ovat kyllä niin kauniita!

Viime viikolla käväisin myös Fidan kirpparilla, josta löysin kaksi valmiiksi koottua mustaa Lovi-puulintua. Ne olivat yhdessä ja samassa pienessä muovipussissa, jonka päällä oli hintalappu 0,50€. Aika kiva löytö, sanoisin.

P.S. Näiden lisäksi meillä on muitakin uusia mustia ihanuuksia. Niistä myöhemmin lisää!

Brand new Ikea Svärtan beauties and second hand Lovi birds.

Peräkonttikirppiksellä

perakonttikirppis1

perakonttikirppis2

perakonttikirppis3

perakonttikirppis4

perakonttikirppis5

perakonttikirppis6

perakonttikirppis7

 

Sunnuntaina oli Moron peräkonttikirppis ja kuten etukäteen mainostin, olimme me miehen kanssa siellä myymässä. Kiitos kaikille asiakkaille mukavasta päivästä ja aivan huipusta myynnistä! Niin ja myös säiden haltijalle upeasta ja aurinkoisesta syyspäivästä! Paljon lähti vaatetta uusille käyttäjille, mutta paljon sitä vielä jäikin, ja tietenkin lasten kasvaessa tulee jatkuvasti lisää myytävää. Kovin moni myös kehui myyntipistettämme, kuviakin siitä räpsittiin. Aika kiva ja havainnollinen se jo alkaa ollakin, mutta vielä olisi kehitettävä tuota pöydänpäällisröykkiötä vähän edustavammaksi ja helpommin “pläräiltäväksi”. Kaikenkaikkiaan jäi kyllä aivan mahtavat fiilikset, joten eiköhän me taas ens kerralla osallistuta arvontaan!

At the flea market.

Save the date

perakonttikirppis

 

Ilmoittelen nyt hyvissä ajoin tämän viimesyksyisen kuvan kanssa, että olemme miehen kanssa kahden viikon päästä, sunnuntaina 11.9. Tampereen keskustorilla järjestettävällä peräkonttikirppiksellä myymässä lapsille pieneksi jääneitä vaatteita! Paikka on jälleen pyöräpaikka, eli ilmeisesti edelleen Laikun lavan ja Vanhan Kirjastotalon edusta. Kirppis on avoinna 9-15. Palaan asiaan vielä lähempänä, mutta mikäli värittömät 50-110cm (isoimmat koot enimmäkseen tyttömäistä, sillä suurin osa isoveljen vanhoista odottelee pääsyä pikkuveikan vaatekaappiin) lastenvaatteet kiinnostaa, niin merkatkaahan päivä kalenteriin. Tällä kertaa luvassa vielä viime kertaistakin tyylikkäämpi myyntipiste!

We are going to be at the fleamarket 11.9.

Palapeliperheen uudet jäsenet ja niiden säilytys

palapelit1

palapelit2

palapelit3

palapelit4

 

Olen jo aiemminkin tunnustanut keräileväni lasten puisia palapelejä, ja niitä on löytynyt taas lisää. Toissaviikolla kirpparilta löytyi symppis vanha eläinpalapeli ja Goulan uudempi ihana ammatteja ja työympäristöjä esittelevä peli. Lidlissä puolestaan oli erä puisia palapelejä, joista sain kuin sainkin haluamieni 3 mallin viimeiset kappaleet. Näistä numerokrokotiili ja iso kaupunkimaisema tarjoavat vähän haastetta viisivuotiaillekin.

Ja aikanaan pähkin myös palapelien säilytysratkaisuja. Esiteltäköön nyt, että päädyin edullisimpaan ratkaisuun, eli pesupusseihin. Ei ole kovinkaan esteettinen ratkaisu, mutta palat ainakin pysyvät hyvässä tallessa. Olemme päätyneet siihen, että leikkihuoneen sivupöydällä on esillä vaihtuva valikoima palapelejä, ja muut odottavat leikkivuoroaan isommassa säilytyslaatikkossa, pesupusseihin lajiteltuina.

New wooden puzzles (with a storage solution).

Kirpparivalmisteluja

kirpparikeko1

kirpparikeko2

kirpparikeko3

 

Tänään kaiveltiin pieneksi jääneitä lastenvaatteita kätköistään, ja löytyihän niitä melkoisen monta kassillista! Hommahan on siis se, että ensi sunnuntaina levittelemme niitä kahden pöydän ja ainakin yhden rekillisen verran Jäähallin kirppikselle, Tampereen Hakametsään. Uusia edullisia mustia henkareitakin (Ikeasta) hankin, niin on sitten varmasti stylet myyntipöydät (nyt ja jatkossa). Huomasin justiinsa, että samana päivänä on myös Mansen Blogikirppis, eli kunnon kirppistelypäivä luvassa siis. Tosin siellä toisella kirppiksellä ei taida olla juurikaan lastenvaatetta (ainakaan näin hienoja, hehee), eli lastenvaatetta tarvitsevat suunta heti aamulla kymmeneltä Hakametsään!

Idea on aika lailla sama kuin syyskuussa Peräkonttikirppiksellä, eli trikoita (bodeja, paitoja, leggareita, sukkiksia) on saaveittain hintaan 1,50 kappale tai 4kpl vitosella, spesiaalimmat vaatekappaleet 3-15 euroa. Myynnissä on myös kenkiä ja asusteita (ainakin pipoja ja hanskoja).

Jäähallin kirppis avoinna ensi sunnuntaina 3.4. kello 10-13.30! Tervetuloa kaupoille, varatkaahan käteistä mukaan!

Flea market preparations.

Peräkonttikirppiksellä

perakontti1

perakontti2

perakontti6

perakontti3

perakontti5

perakontti4

 

Tänä syksynä mua lykästi, kun onnistuin voittamaan arvonnassa peruutuspaikan (eli alkuperäinen voittaja ei maksanut paikkaansa ajoissa) Moro-kaupunkilehden supersuositun peränkonttikirppiksen pyöräpaikalle. Vaikka esivalmistelut veivät aikalailla aikaani, oli lopputulos kaiken vaivannäön arvoinen: pääsimme eroon isosta satsista käytettyjä lastenvaatteita, aikanaan huolella metsästämäni vaatteet pääsivät uudelleen käyttöön, me saimme oikein mukavasti rahaa vastineeksi vaivannäöstä ja sokerina pohjalla, saimme miehen kanssa viettää aikaa yhdessä kauniissa syyssäässä.

Tämmöinen pakkomielteinen esteetikko kun olen, suunnittelin ja valmistelin tuota myyntikojuammekin ihan pieteetillä. Vanhaan vaaterekkiin hankin (somisteeksi ja sateen varalta) Ikeasta poistohintaisen pienen aurinkovarjon ja hintakylteiksi maalasin autotallista löytyneitä vaneripaloja liitutaulumaalilla. Pukkijalat ja metrinen pöytälevy kaiveltiin varastosta ja vaatteita laitettiin pöydän lisäksi lasten kylpypaljuihin ja alunperin myyntiin ajattelemiini kangaspussukoihin (mutta jotka ajattelinkin säilyttää tulevia vastaavia käyttötarkoituksia varten, kun ne sopivat niin kivasti tuohon teemaan), kenkiä vanhaan keinonahkaiseen lentolaukkuun. Kojumme keräsi kyllä rutkasti positiivista huomiota, eikä se varmasti ainakaan haitannut myyntiä! Summa summarum, oli ihan mahtava päivä, hyvin jaksettiin seistä ja rupatella reilut kuusi tuntia noin kolmen tunnin yöunien jälkeen. Väsy iski vasta kotona, sisällä lämpimässä. Ja vielä kun lastenkin (erityisesti siis tiiviisti äidin ja isin siipien suojissa kasvaneen pikku-ukon) päivä sujui mukavasti mamman ja papan holhouksessa, oli tämä kaikin puolin ihan huippu päivä!

Today we had a very successful day at the flea market.

Uusi taulu hyllyllä

uusitauluhyllylla1

uusitauluhyllylla2

uusitauluhyllylla3

uusitauluhyllylla4

 

Tapahtuipa toissa viikonloppuna erikoinen juttu. Olin purkamassa kirpparipöytääni ja siinä lopuksi sitten tein vielä silmäilykierroksen mahdollisten pöydästä eksyneiden tavaroideni varalta. Samaan aikaan, kun yhden pöydän kohdalla silmäni nauliintuivat tähän ihanaan naismaalaukseen, huomasin sivusilmällä, että kaksi naisihmistä saapui samaisen pöydän luokse, keskustellen sen tyhjentämisestä. Taulua kädessä pyöriteltyäni huomasin, ettei siinä ollut hintalappua, joten kysyin, onko se myynnissä. Sillä samalla sekunnilla myyjään katsahtaessani tajusin, että hänpä taitaakin olla Liivia: taiteilija, valokuvaaja ja bloggaaja, ainakin vuodesta 2008 enemmän ja vähemmän säännöllisesti seuraamieni Via Liivia, ja aiemman Liivian talossa -blogien takana. No, Liivia sitten hetken hintaa arvottuaan kirjoitti tauluun uuden kolmen euron (!) hintalapun ja minä siitä sitten onnesta kehräten luikin taulun kanssa kassajonoon, perisuomalaiseen tyyliin “tietenkin” mitään tästä tunnistamisasiasta mainitsematta. Kaikki kävi nähkääs niin äkkiä, ettei siinä olisi ehtinyt mitään älykästä repliikkiä hiomaan!

Signeerausta taulussani ei ole, mutta uskoisin sen kyllä olevan itse Liivian pensselistä. Ja kaiken kruunuksi tuo pikku taulu sopii meidän olkkariin kuin nenä päähän, eikös? Harmi kun olivat keltaiset ja pinkit sohvatyynynpäälliset (edelleen) pyykkikopassa.

Lovely new painting. By Liivia, I presume.

Maalattu rukinlapa

rukinlapa1

rukinlapa3

 

Joulun alla törmäsin kirpparilla isohkoon valikoimaan rukinlapoja, 3 euroa/kipale. Olin tytön kanssa sisällä ja miesväki odotteli ulkona pakkasessa, joten valinta oli tehtävä pikaisesti. Tällaiseen yksilöön siis päädyin ja pienen maalausoperaation jälkeen sain mustan lapani, ainakin vuoden haaveilun jälkeen. Aion ripustaa sen seinälle, kivaa rustiikkia tunnelmaa tuomaan.

P.S. Jos lavan historia mietityttää, löysin asiaa hyvin avaavan Turun Sanomien artikkelin.

I found this old distaff from flea market and I painted it black. I’m going to hang it to the wall.

Työpiste 4.0





Työpiste on tämän kodin kolmen asuinvuoden aikana jo neljännessä paikassa. Ensin meillä oli miehen kanssa omat isot lasipöydät. Kun lapset tarvitsivat oman huoneensa, jouduttiin luopumaan toisesta lasipöydästä. Tänä keväänä, kun siirsimme makkarin takaisin alkuperäiselle paikalleen, kutistui työpöytä vielä entisestäänkin. Väliaikaisratkaisuksi hankittu Jyskin pieni tietokonepöytä sijoitettiin makkariin. Lopulliseksi pöydäksi oli tarkoitus tehdä/teettää tälle nykyiselle paikalle seinään klaffiboksi, joka kiinni ollessaan kätkisi koko koneen sisäänsä. Mutta siitä ei sitten lopulta tullut valmista. Sen sijaan aloin etsiskellä kirpparien lisäksi myös Huuto.netistä ja Tori.fistä vanhaa pientä keittiönpöytää. Haaveissa oli sellainen 50-60-lukulainen, kapenevajalkainen, sorja pöytä, jonka olisin maalannut mustaksi. Vaan eipä löytynyt sellaistakaan, ainakaan sopuhintaan. Mutta sittenpä, muutama viikko sitten, löytyi Tori.fistä tämä söpö pieni kirjoituspöytä 15 eurolla! Tämän 50cm syvän ja 100cm leveän pöydän korkeus oli ainoastaan 64 cm, joten päätin varustaa jalat Clas Ohlsonin pyörillä (samat kuin pinniksissä), jotta saisin pöydästä sopivan korkuisen. Pyörien avulla pöytää on kätevä myös siirrellä, mikäli vaatekaapilla asioidessa tarvitsee enemmän tilaa ympärilleen. Kuten ehkä arvaatte, on tarkoitukseni maalata koko pöytä mustaksi. 🙂 Pöydän valkoinen maalipinta ei liene alkuperäinen, vaan uskoakseni koko pöytä on ollut viilupintainen. Joten en siis ole tärvelemässä mitään kulttuurihistoriallisesti ainutkertaista tuotetta…

Pöydän kaveriksi, erinäisiä toimistotarpeita säilömään tarvittiin myös sopiva seinähylly, ja budjettisyistä se hankittiin tietenkin Ikeasta, hintaan 35 euroa. Ja hyllynreunat tuunattiin taas kerran teipillä!

Koska olen vähän pakkomielteinen “kiinteiden” kalusteiden sijoitusten kanssa, oli minun tietenkin asennettava hyllynkannakkeiden yläreuna viereisen oviaukon yläreunan kanssa samaan tasoon. Alimman hyllyn alle jäi siis vielä hyvin tilaa, joten lätkäisin siihen sitten iänikusenvanhat Ikean magneettitaulut (mallistosta poistunut koko, olivat meillä jo edellisessä kodissa). Ja teipillä olen tietty tuunannut näidenkin taulujen reunat.

Minä olen oikein tyytyväinen tähän uuteen työpisteeseeni. Samalla tulee taas oleiltua tässä vaatekaapilla varustetussa tv-kirjasto-huoneessa. Tämä kun ehti olla kuukausia todella vajaalla käytöllä. Telkkariakaan kun ei olla katseltu sitten jäkiksen MM-kisojen (huhtikuussakos ne oli?), syynä sekä laiskuus (antennipiuhan veto) että telkkarin sijainti lähellä lasten sänkyjä. On telkulla kuitenkin vielä jotain käyttöä, kun lapset katsovat toisinaan Muumeja, Myyrää tai Teletappeja (valitettavasti…) dvd:ltä.

P.S. Toisessa kuvassa peilistä pilkistää samaisella Ikea-reissulla Löytöpaikasta tehty ostos, taloutemme toinen “blogimatto”, Ikean Stockholm Rand (tunnistikos muuten kukaan blogini lastenhuonekuvaa Hesarin Nyt-liitteen sisällysluettelosivulla 5, aiheeseen liittyvän jutun yhteydessä?). Sain tuon siistikuntoisen maton siis puoleen hintaan (64,50€), ja ostin sen lähinnä (tulevaisuudessa siinteleviä) lasten omia huoneita silmällä pitäen, kun pitäähän sitä nyt kaksosilla samanlaiset matot olla! 😉