Meillä on ollut leikkihuoneen pöydän ääressä jo useamman vuoden tälläiset Ikean perusjakkaroista itse madalletut ja maalatut valkoiset versiot, jotka ovat jo pitkään tuntuneet kovin valjuilta. Tänä iltana kun mies nukutti lapsia, repäisin ja piirsin niihin jääkarhun ja pandakarhun naamat. Jakkaroista tuli paljon hauskemmat ja oli vieläpä vartissa valmista. Ans kattoo, mitä lapset tuumivat aamulla!
Kids’ old stools got bear faces!
Täällä on kaksosten kerrossänky-kuume tarttunut jo äitiinkin, joten äiti nyt sitten miettii erinäisiä ratkaisuja. Koko perheemme nukkuu alakerrassa, jonka huonekorkeus on niukin naukin 2,3 metriä. Jos korkeutta olisi enemmän, haluaisin lapsille kerralla riittävän leveän ja korkean vanerisen sänkyn, johon saisi teini-iän lähestyessä lisättyä myös liukuovet, jolloin makuutilan saisi suljettua omaksi yksityiseksi tilaksi, ikään kuin omaksi huoneeksi. Näissä poteroissa olisi myös lukulamput ja pistorasiat, sekä pienet hyllyt kirjoille ja muille aarteille. Tästä todella pitkäikäisestä vaihtoehdosta olen haaveillut jo pitempään, koska meidän kolmella lapsellamme ei tule välttämättä koskaan olemaan ikiomia huoneita.
Mutta koska käytettävissä oleva tila on mitä on, on jatkettava toisenlaisella vaihtoehdolla. Lasten makuuhuoneessa on ikkunat, joiden listan ja lattian väliin jää 120cm. Tämä riittää matalalle kerrossängylle, esim. Ikean edulliselle Kuralle, jolloin alemman nukkujan patja on lattiatasossa (ritilän päällä). Kura-sängystä saisi kyllä ihan kivan linjakkaan perussängyn vähän muokkaamalla.
Toinen kelpo vaihtoehto voisi olla itse tekeminen. Vaneria ja kakkoskakkosta tai kertopuuta, niistä syntyis hieno sänky. Tai sitten panelista leikkimökkimäinen maja… Suunnittelupuoli onnistuu kyllä tältä Muotoilija AMK:lta, mutta kuka ne ainekset kuljettaisi ja löisi kasaan. Ja missä.
Ja sitten voisi tietty löytyä joku mahtava yksilö valmiinakin… Etenkin jos tarttis katsoa hintalappua!
I’m seeking for a bunk bed.
Meillä oli pari jo hyvän aikaa isomman pojan sängyn vieressä, unilelujen kotina toiminutta talohyllyä (pienempi Tigerin, isompi Prisman alelaarin Luhta Home), edelleen maalaamattomina. Viimeisin väriarvonta päätyi keltaisen voittoon (edellisessäkin kodissa käytettyä L300-sävyä oli vajaa purkillinen), kunnes Pinterestissä (sieltä ne parhaat idikset löytyy) näin kuvan vastaavista tönöistä, jotka oli maalattu liitutaulumaalilla ja koristettu liidulla piirretyin huonekaluin, ovin ja ikkunoin. Joten minähän apinoin!
Valkoiset minituolit ovat kulkeneet mukanani 90-luvun lopulta, puuautot Tigerin, väritön liikennematto H&M.
Chalk painted houses.
Tänään, pienimmäisen vedellessä päikkäreitään, viikkasin vaatekaappien ulosvedettävissä koreissa vinksinvonksin maanneet lastenvaatteet KonMarin malliin siisteiksi riveiksi. Homma valmistui rivakasti, sillä olin karsinut pieneksi jääneet vaatteet kaapeista viimeksi noin kuukausi sitten. Vielä lähti pari vaatetta, mutta itse en kyllä näe tarvetta sen kummemmin rankata lasten kaapeista “iloa tuottamattomia” vaatteita pois, kun niiden elinkaari on jo muutoinkin niin lyhyt. Kaksoset valitsevat aina illalla seuraavan päivän päiväkotivaatteet (siis mikäli on päiväkotipäivä), enkä ole huomannut että heillä olisi mitään erityisiä inhokkeja. Pienimmäisellä on muuten suurin osa vaatteista isosisarusten vanhoja, ja ainakin minulle ne tuottavat edelleen suurta iloa. Jotkut jopa siinä määrin, että tuntuu todella haikealta laittaa pieneksi jääneitä pois! Sen lisäksi, että viikkauksen jälkeen osa aiemmin täpötäysistä koreista jäi jopa vajaiksi (toki vaatteita oli lasten päällä olevien lisäksi myös pesukoneessa pyörimässä), näkee sisällön nyt helposti kertavilkaisulla. Enää ei olisi tyttösenkään ihan pakko tyhjentää koria jotakin tiettyä vaatetta etsiessään.
Pienimmäisen järjestetyt korit esittelin jo aiemmin päivällä Instagrammissa, enkä sitten enää muistanut ottaa niistä kuvaa kunnon kameralla. Mutta muista koreista on myös vähän lähikuvia, ja myös kartasto kaappien säilytysjärjestelyistä. Joululahjaksi saatujen Design Letters -mukien ihanat pahvipakkauksetkin pääsivät säilömään aiemmin korien pohjista puoliksi ulkona roikkuvia asusteita (juuri tällaista kotoa löytyvien pahvipakkausten uusiokäyttöä Kondon kirjassakin hehkutettiin). Pojilla loorissa on kravatit ja rusetit, tytöllä paljettikaulus ja hopeavyö.
Vaatekaappien laatikoissa säilytettäviä vaatteita en ole vielä viikannut, mutta ainakin nyt ajatuksissa on viikkailla enää vain kaksosten housut. Pyjamien ja alkkareiden laatikossa alkkarit ovat jo omassa loorassaan, ja pyjamat siinä kyljessä. Pyjamia on useita ja ne vaihdetaan viimeistään kahden yön jälkeen, joskus useamminkin, ne kun monesti sotkeentuvat jo ensimmäisellä aamupalalla. Yhteisessä sukkalaatikossa on kaksosten sukat sulassa sovussa, Kondon kammoamalla tavalla pareittain mytyissä. Mutta näitä vaatekappaleita tuskin alan taittelemaan, koska eiköhän tämän koko projektin tarkoitus ole helpottaa arkea, ei tehdä siitä entistä stressaavampaa! 😀
The KonMari method used in my kids’ wardrobes.
Enpä ole muistanut esitellä aiemmin keskeneräisenä vilauttamaani lasten leikkihuoneen ikkunan alle mittojen mukaan tehtyä magneettista liitutaulua! Kyseessä on siis seinään (patterin eteen) kiinnitetty, isäni työstämä alalistalla (kerää liitupölyn) ja ritilämäisellä ylähyllyllä (paikka kynäpurkeille ja paperirullatelineelle) varustettu lastulevy, jonka minä maalasin magneetti- ja liitutaulumaaleilla. Mukana myös parit räpsäisemäni action-kuvat, joissa taiteilijoina oma kaksivuotiaani ja yökylässä ollut kummityttö siskoineen (pöytäryhmä oli siirretty pois hetkeä aiemmin tyhjennetyn ilmapatjan tieltä). Kiitos malleille!
A magnetic chalk board in action.
Ensi viikon keskiviikkona meille tulee vieraita, joiden takia on saatu vauhtia pitkään suunnitelman asteella lojuneisiin projekteihin. Niihin kuului mm. jo raportoitu lasten leikkihuoneen “sirkustapetointi” ja tuoreimpana nyt tämä työn alla oleva magneettiliitutaulu-projekti. Tämänkin homman primus motor oli isäni, jolla on sekä riittävästi aikaa, sopivat tilat ja tarvittavat kädentaidot, että halu auttaa. Ja tämä viimeksi mainittu tietenkin lämmittää mieltäni kovasti.
Idea lähti isosta kaksinkertaisesta patterista, joka etenkin alussa, leikkihuoneen valmistuttua, pisti lasten pyöreän piirustus- ja leikkipöydän ääressä istuessa ikävästi silmääni, etenkin kun ikkunan alareuna on melko korkealla. Tämä magneettiliitutaulu toimii siis samalla myös patterinsuojuksena. Alun perin olin ajatellut levyksi vaneria, mutta isäni vakuutti autokatoksessamme tarpeettomana pyörivän lastulevyn olevan ihan riittävän kestävää, etenkin kun alareunaan tuli jäykkäriksi valkoista muovimattoa liitupölyltä suojeleva puulista. Minä mietin seinän ja levyn väliin kiinnikkeiksi kertopuupalikoita, mutta näppäränä miehenä isäni taivutteli itse tuollaiset sopivan kokoiset sirot metallikannakkeet. Levyn päälle tulee vielä edellisellä asukkaalla palvellut puurimoista tehty ikkunalauta, jonka isäni kaventaa ja lyhentää sopivan mittaiseksi. Siihen saa sitten kynäpurkit ja piirustuspaperirullan kätevästi riviin.
Isäni kävi iltapäivällä kiinnittämässä levyn seinään ja illansuussa minä marssin Prismaan, jo netin perusteella kalliiksi toteamaani magneettimaalia ostamaan, mutta sepä olikin paikan päällä vielä kympin kalliimpaa (59,95€/0,5L). Grrr. Koko 0,5 litran purkillinen (jestas mitä mönjää, ranne maitohapoilla sitä veivasin tasaiseksi!) kuluu tuohon himpun yli neliömetrin levyyn. Onneksi oli sentään liitutaulumaalia valmiiksi kotona. Sunnuntai-iltana voisikin sitten jo olla liitutaulumaalitkin pinnassa. Ihan huippua, että tämä projekti viimein toteutuu! Kiitokset siitä isälleni!
We are getting a magnetic chalkboard (thanks to my dad)!
Leikkihuoneen sirkusteltan raidoilla tapetoitu seinä tarttee kaverikseen tietenkin sirkus(eläin)-aiheisen kollaasin. Olle Eksellin iso Cirkus-printti kehyksineen on viime syksyinen hankinta Ikeasta, muita aiheeseen sopivia seinäntäytteitä on niitäkin ihan mukavasti, tässä vähän näytettä.
Muutama vuosi sitten akryyliväreillä maalaamaani leijona-tauluun olen ottanut vaikutteita Ingela P. Arrheniukselta, karhu-printti Seventy Treen, heppakortti Paapii Design, leijonakortti Polkka Jamin, ikivanhassa keltaiseksi maalatussa Ikea-kehyksessä irronnut kuvakirjan sivu, Hama-pelle itse värkätty.
I’m planning circus themed collage to my kids’ room.
Asuntomme alkuperäisen keittiön paikalle rempattu lasten leikkihuone valmistui elokuussa 2014, lähes puolen vuoden asumisen jälkeen, ja siitä asti Marimekon mustavalkoinen vinyylipintainen Korsi -tapetti on odotellut leikkihuoneen seinälle pääsyä. Aiemmissa kodeissamme olen tapetoinut aika paljonkin, myös ihan yksin, mutta tähän projektiin en rohjennut tarttua itsekseni, päällimmäisinä syinä seinässä olevat kolme peite- ja pistorasiaa ja tapetin kohtalaisen korkea hinta (ainakin aiempiin tapetteihimme verrattuna). Nyt tuli innostus, ja kun isäni tuli avuksi (kiitos!), saatiin tapetti vihdoin seinään. Lopputuloksesta tuli oikein hieno ja sirkus-henkinen, mikä onkin ollut lastenhuoneidemme teemana, sekä tässä että edellisessä kodissa.
Mutta tapetin laatuun ei voi olla täysin tyytyväinen! Marimekon tapetin valmistaja on italialainen Sirpi ja tapetti on tilattu Taloon.com-verkkokaupasta (kun sieltä jonkun alennuksen sain), lähemmäs puolitoista vuotta sitten siis. Tapettirullat on säilytetty avaamattomina eiliseen asti, ja kun ensimmäinen rulla sitten avattiin, odotti sisällä yllätys. Suunnilleen metrin päässä mustan raidan puoleisesta reunasta puuttui ihan merkittävä, ehkä puolen kämmenen kokoinen palanen. Ja kun rullaa vielä avattiin, paljastui sieltä yhden valkoisen raidan kohdalta pitkä (ainakin toista metriä nähtiin, enempää ei avattu) syvä ura, josta puuttui tapetin pintakerros kokonaan! Ilman näitä valmistusvirheitä oltaisiin selvitty yhdellä rullalla, mutta nyt meillä on sitten kaksi silputtua rullaa. Sapettaa, etenkin kun ei tässä nyt puolentoista vuoden jälkeen voi enää reklamoimaan ruveta.
Ai että kun voiskin pitää hyllyt ihanan väljinä ja laittaa niille vain harkittuja asetelmia. Mutta totuus on se, että hyllyt tulee oleen ihan tupaten täynnä… Palataan asiaan!
My kids’ play room got a new striped wallpaper.
Lasten lepohuoneessa, alakerrassa, oli jotensakin valju tunnelma. Perjantaina, kun mamma ja pappa noutivat isommat lapset humputtelureissulle ja pienin meni takapihalle päiväunille, keräsin kiireesti tarvittavat kimpsut kasaan, avasin maalipurkin ja tartuin telaan. Nyt on lepohuoneessa pätkä keltaista seinää! Maali on vanhan kodin lastenhuoneen peruja, Tikkurilan L300-sävyistä Harmonya. Kaksi viikkoa sitten saatiin kattoon jo maaliskuussa Metsolasta tilaamani ihana musta Done by Deer -keinu, ja peränurkkaan pieni vaatetanko naamiaisasuille (isäni kävi poravasaran kanssa kylässä). Vielä kun saisi sahautettua ja maalattua vanerilevyt patterinsuojuksiksi, huone alkais olla jo aika hyvä!
My children’s sleeping room got a yellow wall.
Kattokaas, mikä ihana automatto sieltä eilen noudetusta isosta H&M-paketista paljastui! Ikean matto sai tyyliimme paremmin soveltuvan seuraajan, jonka äiti haluaa jättää lattiaan myös leikkien jälkeen. Hieman karsitumpi versio tästä mustavalkoisesta ihanuudesta oli myynnissä jo joskus viime vuoden lopulla, mutta ne myytiin loppuun, ennen kuin minä ehdin tehdä ostopäätöstä. Ja oikein hyvä niin, koska tämä muokattu versio on mielestäni paljon kivampi! Siinä missä vanha malli oli pelkkä autoradanvenkura (googlaamalla löytyy kuvia), on tässä uudessa taloja, parkkis ja helikopterin laskeutumisalustakin ja lisäksi itse rata on mielestäni hienomman mallinen. Ja taitaapa pohjan liukuestekin olla uusi ominaisuus. Näyttäis kelpaavan hyvin myös puolitoistavuotiaalle automiehelle.
Just perfect carpet for my home and my car loving toddler!