Kettumekko

kettumekko1

kettumekko2

kettumekko3

 

Yli vuosi siinä ehti pyörähtää, ennen kuin Mekkotehdas-kirjan kaavojen (Alviina) mukaan silppuamani mekko on ommeltu ja käyttövalmis. Tällä kertaa tähän etanavauhtiin oli ihan hyväksyttävä syykin, nimittäin rikkinäinen ompelukone. Kone katkoi ylälangan parin sentin välein, joten vinonauhojen ompeleminen oli täysin mahdotonta. Mutta nyt mulla on taas toimiva kone (tosin korjaaja ei luvannut kovinkaan pitkää käyttöikää), ja tytöllä uusi mekko päällä (vähän nuo vinonauhat vaativat vielä viimeistelyä)!

 

I made a new dress for my daughter.

Tuunaten äidiltä tyttärelle

neulemekko1

neulemekko2

neulemekko3

neulemekko4

neulemekko5

neulemekko6

neulemekko7

 

Tätä tuunausprojektia on suunniteltu jo vuosia, mutta se valmistui lopulta paljon yksinkertaisemmin kuin olin koskaan kuvitellut. H&M:n ohuen neuletunikan (kuviot painettu harmaalle neulepohjalle) hankin jo vuosia sitten (ennen lapsia, kuten koosta 38 voi päätellä…), mutta ihanasta kuosista huolimatta se näytti päälläni jotenkin pöljältä ja jäi siksi lähes käyttämättömäksi. Pari-kolme vuotta sitten keksin, että teen siitä mekon tyttärelle. Mutta toteutus jäi suunnitelman asteelle, kun en oikein keksinyt miten sen leikkaisin ja ompelisin, jottei neulos purkautuisi. Tänään kun pienin oli päiväunilla ja mies isompien kanssa kauppareissulla, mulla vihdoin välähti. En leikannut yhtään mitenkään, ja ompelinkin vain yhden “sauman”! Riitti siis, että kuroin avaran kaula-aukon kuminauhalla suppuun ja ompelin (koneella, vaikka kuvaa ottaessa aloittelinkin käsin) vyötärölle kuminauhakujaksi pätkän mekkoa kaksinkerroin. Ja tadaa, mekko oli valmis! Vielä vanha harmaa koristekukka tukkaan (mekkoonkin sen voisi kiinnittää, kun pinniklipsun lisäksi kukasta löytyy myös rintaneulakiinnitys) ja ainakin vuosi sitten Prismasta 15 eurolla varastoon ostetut, klipsuruseteilla tuunatut harmaat mokkasandaalit jalkaan ja neito on valmis vaikka juhliin. Tällaisista toteutuksista mulle tulee ihan huippuhyvä fiilis!

Only two little changes (with elastic bands) and my old knitted tunic transforms into a new dress for my daughter!

Niskatuki pyörässä nukkuville

niskatuki1

niskatuki2

niskatuki3

niskatuki4

niskatuki5

niskatuki6

 

Laatikkopyörä on ollut palveluksessamme pikkuista vajaa neljä viikkoa ja (sähkömoottorin) mittarissa on jo reilusti päälle 400 kilometriä. Eli pyörä tuli todelliseen tarpeeseen ja käytön perusteella tuli muutamia tuunaustarpeitakin. Ensimmäiseksi koin tarvetta niska/päätuelle, jota vasten kyytiin torkahtavien lapsosten päät voisivat mukavasti ja turvallisesti nojata. Sellaisen härvelin protomalli valmistui tänään, kun muistin tuoda tämänpäiväiseltä Ikea-reissultani (kaksoset kyydissä pärärytin ystäväisten kanssa sovituille shoppailu/leikkitreffeille) päällistä varten uutta raidallista vahakangasta. Tuki koeajettiin ja hyväksi havaittiin jo viikko sitten päällystämättömänä versiona.

Kangasta lukuunottamatta tuki syntyi varastoistani löytyneistä osasista: sopivankokoinen pala OSB-levyä löytyi autotallista, kaksosten vanhasta vaipanvaihtoalustasta säästetty vaahtomuovipalanen ja pala tikkikangasta ompelu/askartelutarpeistosani ja metalliset kiinnikkeet ylimääräisenä pyörineestä Ikean lastensängyn turvalaidasta. Käänsin metalliosat alkuperäisestä tarkoituksesta poikkeavien materiaalivahvuuksien takia toisinpäin ja porasin niitä varten reiät OSB-levyyn. Leikkasin vaahtomuovista hieman OSB-levyä isomman palan ja kiinnitin sen levyyn kuumaliimalla. Ompelin selkänojalle hupun tikkikankaalla vuoratusta vahakankaasta ja kiinnitin sen tarranauhapalasten avulla. Niskatuki on noiden kätevien metallikiinnikkeiden ansiosta helposti paikolleen kiristettävissä, ilman että pyörän laatikkoon piti tehdä ainuttakaan reikää.

Tuki on nyt paikoillaan ja on ihan hyödyllinen jo sellaisenaan, mutta haaveilen silti jo parannellusta versiosta, johon haaveilisin pienen pätkän verran tukea myös pään sivulle, jottei pää retkottaisi hallitsemattomasti siihenkään suuntaan. Sitä mallia voisi hieroa sitten ihan ajan kanssa, kaikkein hienoinhan olisi musta vanerista taivutettu versio. Aijai. Mielestäni on ihan ihmeellistä, etten löytänyt googlettelemallakaan ongelman ratkaisemiseen mitään valmiita tuotteita, tai edes tee-se-itse-ohjeita! Johtuisiko siitä, että siellä laatikkopyörien syntysijoilla Hollannissa ja Tanskassa lapset matkustavat monesti ihan vaan laatikon pohjalla, jossa onkin varmasti oikein mukava ottaa pikku tirsat.

Ihan kunnollisia, pyörän kyydissä otettavia päiväunia varten olisi tarkoitus tuunata pikkuherralle jonkilainen puolimakaavassa asennossa valjaiden kanssa toimiva lepopenkki. Jotain ideoitakin päässä jo on, ja tarkoitus olisi hyödyntää kirstu-mallisen istuinpenkin päätykappaleeseen jyrsittyjä uria. Mustaa vaneria voisi olla mieluusti sekin hökötys.

Ja sitten olisi hyvä, jos lasten kanssa kaupungille lähtiessä pyörän kyytiin mahtuisi myös pienimmäisen Brio Pony -rattaat. Niiden kuljettamista varten ajattelin kiinnittää laatikon rungon sisäpuolelle, kippipenkkiä vastapäätä kaksi metallirinkulaa, joiden avulla rattaat saisi sirolla mustalla kuormaliinalla kiristettyä laatikon laitaa vasten pystyyn.

Niin ja sitten kuskin tavaroita varten täytyy ohjaustankoon tehdä vahakankaasta pussukka (vähän kuten tämä).

DIY rest for my napping kids’ heads.

Tyttömäisiä tuunaussuunnitelmia

tyttotuunailua1

tyttotuunailua2

tyttotuunailua3

 

Tuo tyttöseni on osoittautunut sellaiseksi herkän tyttömäiseksi tyypiksi, jollaista en voisi koskaan kuvitella esim. retrokuoseihin, enkä enää edes isokuvioisiin mustavalkoisiin printteihin. Pilkut, sydämet, kukat, kissat ja perhoset ovat lemppareita, raidatkin vielä kelpaavat. Joten äiti yrittää tietenkin löytää sellaisia kauniita vaatteita, jotka näyttäisivät kivoilta sekä tytön että äitin mielestä. Joten tarpeen tullen olen valmis vähän tuunaamaankin. Kuvassa suunnitteilla pikku tuunaukset Elloksen alelöytöihin (tilatessani laitettiin vielä alehinnatkin puoliksi!). Tyttö kyllä kelpuutti molemmat vaatteet kaappiinsa sellaisenaankin, mutta äitin mielestä niihin täytyy lisätä vähän jotain tyttömäistä herkkyyttä: nappia, nauhaa tai rusettia. Ja sitten äiti innostui vähän leimaamaan pinkkiä kuviota (veistellyllä cava-pullon korkilla) pallokankaaseen. Tuleeko siitä sitten tyttömäinen lippis vai jotain muuta, se jää nähtäväksi. Hommat vaan vähän seisovat rikkinäisen ompelukoneeni takia. Pöh.

Some cute and girly details must be added to these cheap clothes!

Mekkotehtailusuunnitelmia

mekkotehtailua1

mekkotehtailua2

mekkotehtailua3

mekkotehtailua4

 

Samaisella Kodin Ykkös-reissulla, jolla pöytäliinojakin hankittiin, ostin alepöydästä myös kaksi kangaspalaa mekko-ompeluksiin. Yhtäkkiä nimittäin iski pitkään piilossa pysytellyt ompeluinnostus! Nyt kun tyttö on jo sen verran iso, että samaa mekkoa voi hyvässä lykyssä käyttää parikin vuotta, on itse ompeleminen motivoivampaa. Oman osansa motivointipuolesta hoiti toki myös hintapolitiikka, sillä Finlaysonin Optinen omena -kangas maksoi vain 5 euroa metriltä ja Annon oma Kettu Repolainen vaivaiset 3 euroa/metri. Kettu Repolainen on jo Mekkotehdas-kirjan Alviina-kaavan mukaan silputtu, omenat odottavat vielä vuoroaan. Kontrastiväriäkin tullaan käyttämään, ehkä jopa tuota pitkään säilömääni, jostain vanhasta ompeluksesta purettua pinkkiä pitsinauhaa.

Cheap fabrics are going to be dresses.

Mekosta paita ja paidasta mekko

mekkojapaita1

mekkojapaita2

mekkojapaita3

mekkojapaita4

mekkojapaita5

 

Jostain syystä pari vuotta vanha H&M:n sydänkuvioinen teepaita oli niin kovasti tytön mieleen, että hän on lukuisista piilottamisyrityksistäni huolimatta onnistunut kaivamaan tuunausta odotelleen, napapaidaksi kutistuneen lempparinsa esille. Nyt viimein tartuin toimeen, riisuin päälläni olleen pohjemittaisen trikoomekon, napsaisin siitä helmasta pätkän pois, nuppineulasin palan tytön sydänpaidan helmaan ja surautin saumurilla kiinni (tumman vedinkolon takia helma näyttää vinolta, mutta ei se ole!). Lempparipaita sai jatkoaikaa ja tyttö oli kovasti mielissään!

Samalla pätkäisin tytölle pieneksi käyneestä trikoomekosta helmasta palan pois, kavensin vähän ja huolittelin siitä pienimmälle vaarinpaidan. Vähän lyhyt siitä nyt tuli, kun suunnitelma muuttui kesken työn touhun. Että taidanpa vielä palata alkuperäiseen suunnitelmaan ja huolitella helman ylijääneellä trikookankaalla (kuten hihansuut). Ja niin sai vanha mekko uuden elämän ja pikkuveikka kivan paidan.

Samassa hengessähän voi toki tuunailla vaikka mitä!

New clothes from the old ones.

Joululahjasäkit ja -paketit

joulupaketit1

joulupaketit2

joulupaketit3

 

Clas Ohlsonin hyllypaperista (ihan hiljan ostettua ja vuoden-pari vanhaa, pilkut eri kokoiset), punaisesta masking-teipistä ja Ikean etikettitarroista syntyivät tämän joulun lahjapaketit. Ja Ikean raitakankaista niille kivat ja kestävät (ja helpot) lahjasäkit.

Christmas packages and sacks for them.

Raitapötkötyynyt

raitapotkotyyny1

raitapotkotyyny2

raitapotkotyyny3

raitapotkotyyny4

 

Koska hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ovat nämä tyynynpäälliset olleet jo hyvinkin pitkään puolivalmiita! Itse (untuva)tyynyt ovat jo vanhoja, yli kymmenen vuotta sitten Ikeasta ostettuja. Alkajaisiksi, “sinisellä kaudellani”, niissä oli itse luonnonvalkoisesta raidallisesta plyyshikankaasta ompelemani päälliset. Edelliseen kotiin halusin kuitenkin ihan simppelit valkoiset päälliset, mutta koska en jaksanut alkaa ompelemaan, tyydyin kompromissi-ratkaisuun, Ikean valmiisiin teddykarvaisiin keinokuituversioihin. Sittemmin olen jo vuosikaupalla suunnitellut ompelevani uudet, mieluisammat. Keväällä, makkarin muutoksen yhteydessä, piti ompelemani uudet päälliset Ikean kapearaitaisesta paksusta puuvillakankaasta, samasta, josta tein verhot. Mutta nytpä ompelinkin ne saman puljun leveämpiraitaisesta, osittain ehkä siksi, että sitä oli oitis käsillä (kapeampaa oli vintissä). Ja sanoisin, että tämä oli kuin olikin se parempi raitavaihtoehto.

Siinä missä edellisissa itse tekemissäni päällisissä oli pitkät vetoketjut ja täydelliset, pyöreät päätykappaleet, päätin tällä kertaa mennä sieltä missä aita on matalimmalla, eli ompelin vain pitkät putket, joiden päissä on nauhakujat. Pappa vei lapset aamusella kerhoon ja mies haki, tenavat olivat siis pari tuntia poissa kotoa ja uudet päälliset valmistuivatkin juuri sopivasti sinä aikana. Ehdin jopa saada koneetkin (saumuri ja ompelukone) turvaan, ennen kuin ovi kävi.

I made new cushion covers today. With lots of stripes.

Kalenteri asemiin

joulukalenteri8

joulukalenteri7

joulukalenteri5

joulukalenteri1

joulukaleNteri3

joulukalenteri4

 

Viime vuonna värkkäämäni kalenteri on kaivettu esiin ja ripustettu asemapaikkaansa lastenhuoneeseen ja yllätykset, tai ainakin suurin osa niistä, hankittu. Joulukuu saa siis tulla, olemme valmiina!

Huomisaamuksi täräytän taskuun Marimekon ihkut Gorilla-heijastimet (oottekos noteeranneet, että Marikyläläiset saavat vielä huomisen ajan kaikesta tavarasta 15% alennuksen, vaatteista peräti -30%!), ja loppukuun aikana kalenterista kertyykin sitten kokonainen Hapen 3D-aakkospalapeli (löytö Etolan mainoslehtisestä). Vaikkakin ilman ruåttalaista ja ääkkösiä. Ja voishan tuota sisältöä toki joillain suklaanamusillakin vielä höystää, jos nyt ei ihan joka päivä, niin edes viikonloppuisin.

Advent calendar (made by me) is hanging on the wall and surprises are bought, so welcome December!

Poikasen uudet pokat

vilhojalasit_ulkona1

vilhojalasit_ulkona2

vilhojalasit_silmalappu

vilhojalasit_silmalappu2

 

Saanen esitellä ihanan (ja näissä valitsemissani kuvissa niin kovin vakavan) pienen poikani ihanat uudet pokat. Ja oman äitin omin käsin ompeleman silmälapun.

Poika sai siis ensimmäiset silmälasinsa viime vuoden marraskuussa, 1v 11kk:n iässä. Silloin havittelimme mustia muovipokia, jotka olivat kuitenkin vielä auttamatta liian isot, joten päädyimme pienempiin ja silikonityynyillä nenälle istutettaviin metallikehyksiin, jotka olivat kyllä oikein söpöt nekin. Tarkoitus oli, että ekoilla laseilla mentäisiin vuosi ennen seuraavaa näöntarkistusta, elleivät ne sitten aiemmin rikkoutuisi. Kuluneen 10kk:n aikana laseja käytiin vääntelyttämässä milloin mistäkin syystä ja uusia silikonityynyjäkin noudettiin ihan yhtenään, herra kun toisinaan myös jauhoi niitä suussaan… Ja olivathan ne linssitkin jo naarmuuntuneet. Mutta viimeinen niitti oli, kun minä itse polkaisin lasten riehumissession aikana lattialle viskattujen lasien päälle, ja metallipokan kiinnitysosa murtui. Ja sitten niitä juotetiin, kahdesti, kun ensimmäinen juotos ei kestänytkään. Joten tämän tapaturman ansiosta silmälääkärireissu vähän aikaistui.

Vaan eipä valittu tälläkään kertaa niitä vuosi sitten liian isoja muovipokia. Sen lisäksi, että ne tuntuivat nyt vähän turhan köykäisiltä poikamme hurjaan menoon, olivat ne jo aavistuksen verran pienet. Ahkeran sovittelun jälkeen tukevimmat ja kaikin puolin parhaat olivat nämä siniset (siis SINISET!) muovipokat. Ja jestas, miten nopeasti ne saatiin: tilaus tehtiin perjantai-iltana ja lasit olivat päässä jo seuraavana keskiviikkona!

Uutena asiana otettiin ohjelmistoon myös vasemman silmän peittohoito (tavoiteaika on 2 tuntia päivässä), jottei oikea ihan vallan laiskistuisi. Alkajaisiksi ostettiin apteekin kuminauhallinen merirosvolappu, mutta se oli niin teräväreunainen kova koppura, että samaan aikaan oli hankala pitää laseja. Seuraavaksi kokeiltiin laastarilappua, mutta sitä poika oikein kammosi, joten viimeisenä keinona ompelin poikaselle taipuisan kangaslapun Ikean kaksinkertaisesta vahvasta raitakankaasta. Ja se olikin menestys!

p.s. Kehuttakoon muuten vielä Specsaverin nopeiden toimitusaikojen (meidän perheessä on kokemusta yhteensä 11 Specsin silmälaseista ja kolmista aurinkolaseista) ja lasten kehysvalikoiman laajuuden lisäksi myös Koskarin liikkeen mahtavaa palvelua, ei meinaan riitä kahden käden sormet laskemaan niitä kertoja, kun ekojen lasien 10kk:n elinkaaren aikana ollaan käyty, erinäisten kohellusten jälkeen, säädätyttämässä ja väännätyttämässä pokia ja hakemassa toistakymmentä kappaletta uusia silikonisia nenätyynyjä… ja aina on saatu ystävällistä palvelua, eikä mistään ole tarvinnut erikseen maksaa! Ja jos välillä käynneillämme onkin ollut vähän taukoa, ollaan seuraavalla kerralla sitten kyselty Vilhon kuulumiset ja huomioitu kasvamiset. Että suosittelen lämpimästi!

My lovely son got new eye glasses from Specsavers, and a striped eye patch made by me.