Lapsivieraiden lahjapussukka

giftbag1

giftbag2

giftbag3

 

Tänään oli pienimmäisen 2-vuotisneuvola ja sillä aikaa, kun odoteltiin kotimatkalle noudettavien isosisarusten heräämistä (päiväkodin) päivälevolta, pyörähdettiin pitkästä aikaa kaupoilla. Ja onneksi kolusin myös molemmat Tigerit, koska toisesta löytyi kuin löytyikin nippu viiksikyniä. Ne pääsevät Valton tulevien synttäreiden lapsivieraille mukaan annettaviin pussukoihin. Ja nyt joku varmaan ihmetteli, että jaa tuleviin vai? No näinhän siinä sitten kävi, että sairastimme koko perhe mitä ilmeisimmin influenssan (lapset käytettiin kyllä lääkärissä, mutta mitään lääkittävää tulehdusta ei löytynyt. Veto oli kyllä pois kaikilta!) ja viime perjantaina jouduimme siirtämään synttäreitä vielä toisellakin viikolla eteenpäin! Tämä vekslaaminen on aiheuttanut melkoisen kadon vieraslistassa, kun ihmisillä on jo muita menoja, ja samalla oma järjestelymotivaatiokin on kärsinyt pikku kolauksen. Mutta vaikkei vieraita olisi isoa liutaa, niin otetaan sitten ainakin kunnon kuvat muistoksi.

Pussukkoihin pääsevät kynän lisäksi mustavalkoinen tikkaripötkö ja sattumanvarainen kappale tekoviiksiä. Viiksipyykkipoikia käyttänen lahjapussukoiden sijasta kattauksessa. Paperipusseja tilasin muinoin ison nipun Happy Monday -verkkokaupasta, kaikki muut on löytöjä Tigerista. Tällaisista vieraille annettavista pussukoista, tai muista vastaavista lahjuksista, ollaan montaa mieltä, jonkun mielestä ne ovat amerikkalaista kaupallista hapatusta, mutta minun mielestäni ne ovat ihan mukava muisto ja kiitos siitä, että vieraat järjestivät kalenteriinsa aikaa ja saapuivat kunnioittamaan juhlakalua läsnäolollaan (ei ole mitenkään itsestäänselvää, välillä saa lukea todella surullisia tarinoita siitä, ettei jonkun lapsen synttäreille ole saapunut ainuttakaan vierasta!). Ja useimmiten vieraat ovat vielä tuoneet jonkun lahjankin. Ja kun käyttää vähän kekseliäisyyttä, ei tuollaisen pussukan tarvitse olla mikään iso investointi, tämänkin pussukan hinnaksi tuli vain 1,50 euroa (kynä 0,50€, viikset 0,50 €/kappale, tikkari 0,33€ ja paperipussille loput).

We have been sick and little one’s 2nd birthday parties were cancelled twice. A new try on next saturday. These are the gift bags for the guests.

2-vuotias Valto

valtonvuodet1

valtonvuodet2

valtonvuodet3

 

Viime perjantaina oli Valton 2-vuotissyntymäpäivä, joten muru sai avattavakseen oman perheen lahjapaketin (sisällä Brion maailmanpyörä) ja samalla räpsittiin kasa kuvia. Taustalla hätsynpikaa kasatut lavasteet. Ja ihan pakko oli kaivaa arkistoista myös kuva, jossa Valto on alle tunnin ikäinen. Vähänkö ihku.

Vaan kuinkas kävi lauantaille kaavailtujen synttärijuhlien? No, miten sitä nyt kolmen lapsen perheessä talvella käy, eli isoveli sairastui ja juhlia siirrettiin viikolla! Ja sittemmin on sairastunut muukin perhe ja nyt sitten jänskätään, ehdimmekö lauantaiksi takaisin terveiden kirjoihin vai siirretäänkö juhlia vielä lisää. On sentäs jo suurin osa leipomuksista valmiina pakkasessa. Byää, tää on niin tätä!

My 2 years old son.

Haalarikaunokki

miomao1

miomao2

miomao3

miomao4

 

Tänään “se” saapui, Mio Maon mustavalkoinen siksak-kuvioinen välikausihaalari pikku-ukolle, ihan valehtelematta kaunein koskaan näkemäni. Kun Mio Maon perustaja ja suunnittelija Sointu kevättalvella otti yhteyttä, kertoi ideasta juuri perustamansa lastenvaatemerkin taustalla ja kysyi, haluaisinko vastaanottaa testiin yhden uutukaisen haalarin hanskoineen, niin vastausta ei tarvinnut paljon miettiä. Tietenkin halusin, ja samalla ostin myös läjän nättejä vettähylkiviä ja hengittäviä hanskoja isommillekin lapsille, viime syksynä hankittuja yksivärisiä mustia softshell-pukuja piristämään.

Kun tänään kaivoin tämän 92cm haalarin paketista, olin aluksi ihan hämmentynyt siitä, kuinka reilun kokoiselta puku näytti. Pyysin reilut pari kuukautta sitten 102 senttiseksi mitatun isosiskon kokeilemaan pukua ja sehän mahtui niukin naukin hällekin, joten ajattelin, että haalarin täytyy olla pienimmäiselle vielä aivan liian iso, vaikka hän on käyttänyt melkein koko talven (eli alle vuoden vanhasta) isompien lasten vanhaa 92 senttistä Kapp Ahlin Kaxs -merkkistä talvihaalaria, joka on tällä hetkellä niin passelin kokoinen, ettei taida enää ensi talvena palvella. Mutta mitäs vielä, kun uutukainen haalari puettiin pikkuherran päälle, ei se enää näyttänytkään yhtään niin jättiläismäiseltä, reilun kokoiselta toki, muttei miltään purjeelta. Eli haalari pääsi oitis testikierrokselle läheiseen leikkipuistoon. Ja hyvinhän tuo toimi, haalari päällä istuttiin hiekkalaatikossa, pyllykiidettiin hiekalla ja risuisella nurmikolla, keinuttiin, kiivettiin liukumäkeen ja laskettiin alas. Erityisen tyytyväinen, värityksen ja kuosin lisäksi, olen kaulukseen: vetskari ja nappi menee kiinni ilman, että lapsi kuristuu (esim. Kapp Ahlin Kaxs-haalareissa ei ole onnistunut yhdenkään lapseni kohdalla). Jos nyt jotain kehitettävää pitää keksiä, niin hanskat voisivat olla ranteesta vähän napakammat. Muuta ei tule mieleen. Eli ennustan kyllä yritykselle menestystä!

Liekö syynä kaunis keli vai uusi kaunis ja keveä haalari, pääsiäisenä kävelemään oppinut jäbä suostui ensi kertaa kävelemään myös ulkona/kengät (isosisarusten vanhat Adidakset) jalassa!

*Haalari ja hanskat saatu bloginäkyvyyttä vastaan.

EDIT:
Poika mitattu tänään neuvolassa 86 senttiseksi, jos vaikka auttaa jotakuta oikean koon valitsemisessa. Ja lisäksi tänään havaittiin, kuinka kätevä se hupun lippa oikein on! Lohduttomassa vesisateessa puskin (yhdistelmä)rattaita eteenpäin, kun maisemia katsellut pikku-ukko halusi välttämättä pitää päänsä sadesuojan ulkopuolella. Ensin harmittelin, kuinka pipo kastuu, mutta sitten hokasin vetäistä hupun päähän ja se lippahan toi vielä tavalliseen huppuun verrattuna huimasti lisäsuojaa. Ja sen lisäsuojan lisäksi lippa on toki myös hauskan näköinen!

Brand new Mio Mao overall for my youngest.

Nimpparisankarin uudet kirjat

metsolakirjat1

metsolakirjat2

metsolakirjat3

metsolakirjat4

metsolakirjat5

metsolakirjat6

 

Olin ehtinyt hypistellä Aino-Maija Metsolan ihania kuvakirjoja jo useammallakin Prisma-reissulla, mutta tällä viikolla ne sitten poimittiin ostoskärryyn, nimpparilahjaksi pikku-ukolle. Näissä kirjoissa on kyllä kaikki kohdillaan, kuvituksen rouhean lapsekas tyyli ja aivan mielettömän kauniit värit, pastelleja ja kirkkaita värejä ihanasti sekaisin. Jotta kirja-aarteet pysyisivät hyvässä kuosissa, taitaa äiti sijoittaa ne pikkukätösten ulottumattomiin ja lueskella niitä ensi alkuun vain yhdessä sankarin kanssa.

Sankarilla on jalassaan mammalta ja papalta niinikään nimpparilahjaksi saadut Marimekon raitasukkarit (minä puen päivittäin poikaselle sukkahousuja kotiasuksi) ja isosisaruksilta peritty samaisen firman pallopaita.

These lovely books (by Aino-Maija Metsola) my baby got as a name-day gift.

Kotistudion 1-vuotiskuvaukset

valto1v_1

valto1v_2

valto1v_3

valto1v_4

valto1v_5

valto1v_6

valto1v_7

 

Tänään aamupäivällä pistettiin pikku kotistudio pystyyn ja räpsittiin 359 ruutua. Niistä 120 oli sellasia kutakuinkin kelvollisia, joista sai valita parhaimmat. Tässä näytille muutama hätsynpikaa käsitelty kuva (niihin joutunee vielä panostamaan enemmän aikaa). Perimmäisenä ideana oli saada kuvista vähän saman henkiset kuin itse maestra Piritta Lipiäisen ottamat isosisarusten 1-vuotiskuvat. Vähän samanlaista rekvisiittaa samoissa mustavalkoisissa ja seepian sävyissä, niin kuvat näyttävät sitten kivammilta vierekkäisissä kehyksissä.

Home made photoshoot for my one year old.

Sattumia

sattumaa1

sattumaa2

 

Silkkaa sattumaa, että pikkuherra sai synttärilahjaksi näin monta äitin haavelistalla ollutta juttua. Sanna Pelliccionin kuvittamaan kisu-korttiin ihastuin Hilla-serkun huoneessa, mutten semmoista satunnaisista etsinnöistä huolimatta löytänyt, en edes Bombottin (aiemmin Bombo) omasta verkkokaupasta. Sen sijaan ihastelin valikoimissa olevia, meilläkin lakanoiden muodossa edustetun Oma Perhe -sarjan leikkuulautoja ja tarjottimia (ja oikeastaan kyllä kaikkea muutakin!). Tampereella Bombotti-tuotteita saa vanhassa kotitalossamme majaansa pitävästä Pajumajasta (josta myös oletan vanhojen naapureidemme kortin ja voileipäalusen löytäneen).

Samaisen Pajumajan ikkunassa ihastelin muutama viikko sitten kahta kaunista pahvisivuista kuvakirjaa. Kun viikko sitten taas kävelin näyteikkunan ohi, huomasin toisen niistä hävinneen. Ja sittenpä Valton paketista paljastui Lits läts lätäköissä -kirja, että oliskohan juuri se näyteikkunan kirja päätynyt meille?!? Ja tämän kirjan kaverina oli Paapiin ihana sirkushevonen-kortti, jonka melkein jo ostin Kädentaitomessuilta. Että ei sitten senkään ostamatta jättämistä tarvitse enää harmitella, vaan kortin saa vaikka kehyksiin lastenhuoneen seinälle.

Pahvinen Pompom-kuvakirja oli sekin hauska yllätys, koska meillä on jo ennestään neljä Nina Pirhosen kynästä syntynyttä (ohutsivuista) Pompom-kirjaa!

Näiden lisäksi herra sai toki muutakin kivaa ja kaunista. Mutta eikö nämä olleetkin melkoista sattumaa?

Valto got perfect birthday presents (other ones too)!

Valton 1-vuotissynttärit

valtonsynttarit1

valtonsynttarit2

valtonsynttarit3

valtonsynttarit4

valtonsynttarit5

valtonsynttarit10

valtonsynttarit6

valtonsynttarit7

valtonsynttarit8

valtonsynttarit9

 

Tänään juhlistettiin yksivuotiasta pikkuveikkaa, ystävänpäivään sopivassa sydänteemassa (isosisarusten juhlat vietettiin aikanaan sirkuksen hengessä). Tarjottavat olivat muutoin vanhoja tuttuja, mutta macaronien sijasta mamma leipoi pitkästä aikaa sydänpikkuleipiä (niitä mamma on tehnyt viimeksi kaksosten nimijuhliin). Mamman leivinlaudalta ovat myös vanhat tutut kirjainpikkuleivät. Itse leipaisimme mokkapaloja (ohje puolitoistakertainen) ja porkkanakuppikakkuja (ohjeen kun teki tuplana, se riitti täydellisesti 36 muffinivuokaan. Kuorrutteen tein nelinkertaisena, eikä kovinkaan paljoa jäänyt ylimääräistä!). Täytekakun väliin laitoin vadelmarahkaa, pohjat ostettiin Lidlistä. Suolaiset paistokset Lidlin pakastealtaasta, sydännamuset Lidlistä ja Tigerista. Sydänköynnös, -ilmapallot, -cocktailtikut ja -muffinssivuoat Tigerista, sydänserpentiinit hankin jo reilut kaksi vuotta sitten, Tigerista nekin.

Isosisarukset olivat juhlia edeltävän yön mammalla ja papalla yökylässä ja me siivosimme hullu(je)n lailla. Niin viime tippaan homma taaskin meni, ettei allekirjoittanut ehtinyt edes silmiä meikkaamaan. Poskipunaan asti ehdin, ennen kuin ovikello soi. Ja likainen tukkakin oli sotkunutturalla… Mutta mukavaa oli siitäkin huolimatta! Huomenna sitten nostellaan oman perheen kengät ja ulkovaatteet, ja muutama muukin säkki, pois saunanlauteilta…

Valto got his 1st (Valentine’s day themed) birthday party!

Synttäripoika

valtonlahja1

valtonlahja2

valtonlahja3

valtonlahja4

valtonlahja5

valtonlahja6

 

Tänään se sitten tapahtui, mun vauvani ei ole enää vauva. On kulunut jo vuosi pikkukolmosen syntymästä! Haikeaa ja suorastaan järkyttävää. Pitääkö nyt opetella käyttämään sanaa kuopus?

Valton ensimmäinen elinvuosi on ollut tapahtumarikas: teimme asuntokaupat, kun herra oli 2 viikon ja 2 päivän ikäinen ja siitä alkoi ankara remonttirutistus ja painajaismainen yli viikon kestänyt muutto, jota setvitään vieläkin isäni omistamassa autotallissa. Eikä se remontointikaan suinkaan siihen loppunut… Kotihoidossa olevien uhmaikäisten ja riehakkaiden kaksosten ja vauvan rytmin ja tarpeiden yhteensovittaminen ei ole sekään tuntunut ihan helpolta tehtävältä univelkaiselle äidille. Kiitos vapaaherrojen elämää viettävien pappojen antaman avun (kaksosten ulkoilutusta ja viihdytystä, kerhokuljetuksia sekä remontointia), olemme vielä kutakuinkin järjissämme.

Isosiskolla oli tänään ohjelmassa päivä papan kanssa (eilen oli isoveikan vuoro), joten Valtolainen sai lahjanavausapua Vilho-veikalta. Paketeista paljastui Kavatin vähän retrot ensikengät (edullinen löytö Kansan kengästä, ihan kuten isosisaruksillekin) ja Smart Gamesin pupunpiilotuspeli (löytyi kesällä Prismasta puoleen hintaan!). Vienon kanssa napsittiin yhteiskuvat vähän myöhemmin. Lauantaina on sitten varsinaiset juhlat, ystävänpäivätunnelmissa.

My baby is not a baby anymore, he had his first birthday today. We’ll celebrate it on Saturday.

Juhlien paperiaskartelukset

juhla_askartelut1_web

juhla_askartelut2_web

juhla_askartelut3_web

juhla_askartelut4_web

juhla_askartelut5_web

juhla_askartelut6_web

 

Confettimaniani on jyllännyt jo hyvän aikaa ja vuosi sitten siitä jo kirjoittelinkin. Pian olikin selvää, että pikkukolmosemme nimiäisjuhlateema on valittu. Tigerin lautasliinat ja samansävyiset kynttilät hankin jo ennenkuin herra oli edes syntynyt. Samoihin aikoihin ompelin myös ensimmäisen lautaliinoihin mätsätyn paperiköynnöksen. Mutta koska lautasliinojen pallot ovat pastellinsävyisiä, näytti köynnös mielestäni ihan liian pliisulta. Kun muutama viikko sitten löysin kaupan hyllystä Meiran uudet Sirkusrakeet, päätin ommella uudet nauhat, jotka yhdistävät lautasliinojen pastellisävyt koristerakeiden kirkkaisiin väreihin. Ja siitä tulikin sitten paljon hienompi väriyhdistelmä!

En ole suinkaan blogosfäärin ensimmäinen ihminen, joka moisia nauhoja ompelee, vaan näitä on nähty jo hyvän aikaa, sekä tällaisina yksiulotteisina, että sellaisina kolmiulotteisina versioina, joissa on ommeltu pari-kolme samansävyistä kartonkipalloa päällekkäin, jotka on sitten taitettu auki (Tajuaako tästä selityksestä yhtään mitään?). Pinterestistä löysin kuvia confettisilpulla täytetyistä ilmapalloista, joten sellaisia oli kokeiltava, etenkin, kun mulla oli siihen tarkoitukseen ihan täydellisiä läpinäkyviä ilmapalloja, aikanaan Ameriikasta kaksosten yksivuotissynttäreille tilattuja (vahingossa, piti tilata valkoisia, mutta koska läpinäkyvät olivat onnekseni lopussa, lähettivät niitä vain yhden pussin ja loppujen tilaamieni tilalla valkoisia). Paperisilppu syntyi kätevästi reittimellä ja löysi tiensä ilmapallon sisään suppilon avulla.

Edellisen postauksen kommenttiloorassa oltiin hämmentyneitä yhtäkkisestä värien ilotulituksesta, ja niinpä olivat jokuset juhlavieraatkin. 🙂 Mutta kun tämän uuden kodin valoisaan yläkertaan tällaiset kirkkaat väripilkut nyt vaan sopivat mielestäni jotenkin erityisen hyvin! Aloin jo suunnitella muutaman uuden kirkkaan sohvatyynynkin hankintaa…

This is how you make your own paper confettis!