Portaikon uusi valaisin

 

Eilen viimein punnersimme miehen kanssa loppukesällä Kodin Ykkösen loppuunmyynnistä lunastamani jättiläismäisen pellavavalaisimen portaikon kattoon kiinni. Tämä veistoksellinen, halkaisijaltaan 80cm valaisin kustansi huikeat 16 euroa. Asennustyön mahdollisti taloyhtiön omistavat kunnioitettavan pituiset tikkaat. Rapputasanteelta on kattoon matkaa 3,7 metriä, joten kyllä siinä vähän hikikin tuli. Tähän asti portaikon katossa palveli mitä ilmeisimmin asunnon alkuperäinen, ankea muoviplafondi. Plafondin alta paljastui maalamaton pala kattoa, joten vielä pitäisi kaivaa Ykköspohja-purkin jämät ulkovarastosta ja töpsytellä harmahtava neliö valkoiseksi.

Taannoin Design Boulevardilta hankkimani Tampere-julistekin löysi paikkansa portaikosta, uuden peilin vierestä. Portaikossa on nyt oikein kiva tunnelma!

Stairway and a new giant lamp.

Vanhempien iltapuhde

kaiteet3

kaiteet2

kaiteet1

kaiteet4

 

Remontoiva ystäväisemme Jukka on tässä viikon mittaan käynyt pykäämässä pystyyn “kaikkien aikojen halvimmat kaiteet” (materiaalikustannukset jäävät alle 200 euroon!), joten nyt kun kaikki lapset nukkuvat, äiti ja isi kaivavat maalipurkin ja pensselit esiin (tai isi tuossa sutiikin jo). Parisuhdeaikaa parhaimmillaan!

Little bit painting to do on Saturday night.

Suorastaan tilataideteos

aarikkamobile1

aarikkamobile2

aarikkamobile3

 

Meillä on rapukon katossa alkuperäisasukkaiden jäljiltä jykevähkö koukku, johon olin jo tovin yrittänyt keksiä jotain kivaa ripustettavaa. Eilen illalla löysin keittiön kaapista sinne säilötyt Aarikan Tivoli-mobilet, jotka edellisessä kodissa roikkuivat kaksosten sänkyjen päällä, ja tänä aamuna mulla sitten välähti, että rapukkoonhan ne laitetaan. Ja kun tila on korkea, ripustin ne päällekkäin (metallirinkuloissa oli valmiiksi reikiä). Ja nyt ne ovat kuin mikäkin tilataideteos! Kaiteet kun vielä saadaan vaihdettua (remonttirahat on jo kulutettu, joten kertopuusta ja OSB-levystä ne mitä ilmeisimmin tullaan rakentamaan ja valkoiseksi maalaamaan), on taustakin huomattavasti rauhallisempi. Tällä hetkellä vielä riiputtelen mattoja kaidetta naamioimassa…

Kerrottakoon sekin, että tykkään todella kovasti tästä meidän portaikosta, tällaisia ei ole ihan jokaisessa 80-luvun rivarissa. Vaikka tämä kotitalomme ei ulkonäöllään ihastuttanut (oikeastaan juuri päinvastoin…), on tilaratkaisut mielestäni vähän epätavanomaisempia, eli justiinsa sitä spesiaalia mitä ehdimme etsiä. Rakkaan rapukkoni seiniin ajattelin tulevaisuudessa koostaa jonkun massiivisen “taide”näyttelyn!

Aarikka mobiles in the stairs.