Nykyinen mustavalkoinen keittiömme

keittioA4_1_edited-1

keittioA4_2

keittioA4_4

 

“Meidän talo 3/2014 on keittiö,jossa valkoiset ovet,musta taso ja musta seinä kaappien takana. Näyttää ihan kivalta.” Viimeistään tämän keittiösuunnitelmapostaukseen saamani kommentin jälkeen tajusin, että tämä nykyisen kotimme hyvinkin edustava keittiö, jonka takana voin suunnittelijana (yli puolen vuosikymmenen kokemus ammatista) vielä neljän ja puolen käyttövuoden jälkeenkin ylpeänä seistä, on vilahdellut blogissa valitettavan harvoin. Ja tämähän puolestaan johtuu siitä erittäin valitettavasta tosiseikasta, että keittiö niin harvoin on kuvauskuosissa, eli puts plank puhdas…

Kaapiston vasemmalla sivustalla kolme 60cm leveää runkoa, ensimmäisessa kalustepeitteinen jääkaappi pakastelokerolla ja päällä hyllykaappi, toisessa uuni ja mikro (nosto-oven takana) ja päällä hyllykaappi, kolmannessa alhaalla kulmakaruselli, tason päällä 60cm kolo pienkoneille ja kolon päällä hyllykomero. Mustalla liitutaulumaalilla maalatulla seinällä vasemmalta valkoinen 60cm vetimetön laatikosto, 60cm allaskaappi, 60cm kalustepeitteinen tiskari ja 120cm laatikosto. Päällä neljä 60cm ovilla varustettua yläkaappia. Rungot ovien takana 60+60+30+60+30cm, jotta 60cm leveään yläkaappiin upotettu liesituuletin asettuu keskelle 120cm laatikoston päällä olevaa induktiotasoa.

Tulevan kodin keittiösuunnitelmat pohjaavat siis pitkälti tähän nykyiseen hyväksi havaittuun kombinaatioon mustaksi petsattua tammiviilua ja vetimetöntä valkoista, sillä erotuksella että seuraavassa valkoinen taitaa olla kiiltävän sijasta mattaa. Ratkaisevin muutos on keittiön pyöräyttäminen ympäri siten, että keittiössä hääräilijä on kasvot olkkariin päin ja sotkut jäävät puolikorkean seinän taakse piiloon. Tasoksi on edelleen tulossa mustaksi petsattu massiivipuu ja altaaksi musta kivi-akryyliallas, tosin tällä kertaa laskutasolla varustettuna. Ja hanakin miellyttää edelleen. “Tetris-vaikutelmaa” tähän suunnitelmaan aikanaan hain ja mielestäni siinä myös onnistuin. Kalusteet Kvikin.

Our kitchen.

Purkit kaapin päällä

kaapinpaalla1

kaapinpaalla2

 

Tupakeittiön vitriinikaapin päälle on kertynyt sekalainen kokoelma lasten kynsistä pelastettuja purnukoita. Vasemmalta oikealle Tigerin porsliinirasiat, Ferm Livingin peltipurkit (Design Boulevardista, sisällä kaksi pienempää), Ikea Live -lehden kuvausporukan huhtikuussa tuliaisiksi tuoma maailman hienoin maatuska, sekä puikkoja ja virkkuukoukkuja säilövä, Tigerin kontaktimuovilla päällystetty konjakkipullon pahvinen myyntipakkaus. Ihan hauska random-kokoelma.

On the top of the glass cabinet is a collection of items that are picked out of twins’ reach.

Murut kaapissa

murutapetti1

murutapetti2

murutapetti3

 

Olihan se jo huhtikuussa, kun tapetoin vitriinikaappien taustalevyt Marimekon Muru-tapetilla. Tapetin ostin jo vuosi sitten Seinäruusun alakerran varastomyynnistä 5 euron metrihintaan. Kelmeä musta melamiini vaihtui mattamustaan paperiin valkoisilla pilkuilla. Olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikkei muutos ole järisyttävän suuri, on se just ratkaiseva.

Ei muuten yhtään helpota tätä bloggaamista, että tietokoneen kovalevy on niin täynnä, ettei uudet kuvat mahdu koneelle. Kuten ei myöskään se, että mies kaatoi kahvit näppäimistölle, eikä kaikki kirjaimet enää toimi. On kovin mukavaa lisäillä tekstiin puuttuvia kirjaimia copy-pastella…

Few months ago I papered the cabinet backs with Marimekko’s Muru. Bye bye cheap black melamin, welcome stylish matte paper with white dots. God is in details…

Uutta kaapin päällä

uudetvaasit1

uudetvaasit2

 

Vitriinikaappien päällä majaansa pitävä vaasikokoelmani on saanut täydennystä. Kiitokseksi vierailustani, sain Domdomin likoilta lahjakortin, jolla lunastin itselleni täydellisesti kokoelmaani sopivan, 50-lukua henkivän Bloomingvillen posliinimaljakon. Tuollainen 20cm korkea maljakko meiltä puuttuikin ja jostain syystä kaikkein useimmin saamamme kimput ovat juuri tuota kokoluokkaa (itse ostamme yleensä korkeita kukkia, kun huone ja pöytäkin ovat melko suuria). Maljakon muoto ja suuaukon koko tuntuisivat olevan niille just passeleita.

Joskus puolenyön maissa naputtelin tilauksen Domdomin verkkokauppaan ja seuraavana aamuna jo sain viestin, että tilaukseni on noudettavissa. Ripeää toimintaa siis!

Kokoelman kaksi muuta uutta jäsentä ovat Ikean keltavalkoiset kapselikaksoset. Ja vaikka kohta on jo juhannus, on pääsiäinenkin meillä vielä edustettuna… 🙂

Mixrackit


Vaikka kotiäidin lompakko valitettavan lituska onkin, oli meille aivan pakko hankkia Mixrackit, kun ne Stockan kantistarjoukseen tupsahtivat. Heti perjantaina hain kaksi, ja eilen mies vielä nouti kolmannen. Korkeimmat mahdolliset tietty (eniten rahoille vastinetta, heh) ja täyteenhän ne tulivat… Pitäisi kyllä käydä läpi nuo jopa kymmenen vuotta vanhat sisustuslehdet ja repiä parhaat jutut talteen ja tehdä niistä joku ihku leikekirja, mutta koskas mulla muka olisi aikaa moiseen “epätuottavaan” toimintaan?!?

Aikoinaan on tullut tilattua useampaakin kotimaista lehteä (kun niitä on mulle niin kovasti puhelimitse tyrkytetty) ja ostettua irtonumeroina ulkomaisia. Viime aikoina en ole juurikaan raaskinnut lehtiä osteskella ja postiluukustakin on kolahtanut enää vaan Divaani ja Deko. Vaan eipä kohta tule enää Dekokaan. Olen ollut lehden kestotilaaja siitä lähtien kun se perustettiin, vaan nytpä irtisanoin vuosien varrella hurjasti kallistuneen tilaukseni ja jään odottelemaan huimia puhelinmyyntitarjouksia. Tai sitten ostan jatkossa vaan irtonumeroita.

Ja vielä vähän Mixrackistä. Jo vuodesta 2008 (eli jo vanhassa kodissamme) lehdet on säilytetty Ikean kuormaliinoilla kiristetyissä pinoissa. Viime aikoina pinoja oli jo viisi, joten röykkiö oli vähän epämääräinen ja lehtiäkin työläs selailla. Kiitos Mixrackien pinoja on vain kolme ja kun niiden välistä näkyy lattiapintaa, on kokonaisuus sekä käytännöllisempi että paljon ilmavampi.

Mixrackit on Showroom Finlandille suunnitellut Tapio Anttila. Minusta tuli Tapion fani jo vuonna 2004, jolloin suoritin Muotoilija-opintojeni harjoittelun Isku Interiorilla Tampereella ja pääsin tutustumaan Tapion suunnittelemiin julkiskalusteisiin. Niissä oli kyllä jujua! Itse Tapionkin olen tavannut, oikein miellyttävän ja vaatimattoman oloinen mies oli ainakin vielä tuolloin Isku-aikoinaan. 🙂 Sittemminhän Tapio heittäytyi Freelancer-suunnittelijaksi ja on samalla päässyt vähän suuremman yleisön tietoisuuteen ja suosioon. Eikä siis suotta!

P.S. Pöydällä tönöttävät Design Boulevardista ennen joulua (pukki toi äiskälle ja iskälle) noukkimani, keltaisella ja harmaalla kannella varustetut Ferm Livingin peltipurkit (säilövät täysjyväkorput ja varrasleivät). Juurikin samaisella reissulla törmäsin Tiinakaisaan, joka oli noutamassa sitä samaisten peltipurkkien toista väriversiota! 🙂 Kuvioiden puolesta haluaisin kyllä nekin, mutta enhän mä nyt minttu- ja pinkkikantisia voi meille ottaa! :O

Keittiön raitamatto


Maanantai-iltana muistin pitkästä aikaa käydä katsastamassa CarpetVistan tarjonnan, ja sieltähän se sitten löytyi, juurikin passeli matto keittiöön. Edellisen CarpetVista-hankintani, makuuhuoneen “blogimatto vol.2:sen”, eli tämän samaisen villamaton valkopohjaisen version, esittelin melkeinpä päivälleen vuosi sitten. Silloin meinasin tilata  samanmoisen myös keittiöön, mutta olivat penteleet loppuneet. Ja hyvä niin, sillä pian jo tulin siihen lopputulokseen, ettei se olisi meillä kauaa vaaleana pysynyt, joten lopulta unohdin koko maton. Mutta nyt yllätys oli melkoinen, kun valikoimiin oli tullut samaisia villamattoja myös mustapohjaisena.

Ainakin tunnin vekslaamisen jälkeen tilasin tuon keittiön 80x300cm kokoisen lisäksi myös toisen pienemmän (70x190cm), jottei tarvinnut maksaa toimituskuluja (12 euroa, UPS tuo ovelle). Uskoisin vielä kaupittelevani sitä jollekulle… Mattotilaus viimeisteltiin suunnilleen kello 01.00 tiistaiyönä ja matot olivat ovella tänään kello 15.05. Siis vain puolitoista vuorokautta tilauksesta ja matto oli jo lattiassa! Ripeetä, eikö?

Kaipasin keittiöön mattoa, sillä tuossa kaappien kohdalla  on lautalattiaa uusittu ja se sauma myös näkyy. Lisäksi kaappien edusta on aina ihan suttuisen näköinen, siihen kun tippuu ja kertyy kaikennäköistä murua ja pölyä jo alle vuorokaudessa edellisestä imuroinnista. Ja maton ansiosta ihan kaikkea roskaa ei huomaa… Ja onhan se toki myös tosi kivan tuntuinen jalan alla! 🙂

Keittiö pimeänä sunnuntaiaamuna



Eilen illalla saimme kiinnitettyä perjantaina ovelle saapuneen Tolomeon oikealle paikalleen ruokapöydän päälle ja lisäksi avattua aiemmin metri x metri -koossa palvelleen (itse tekemäni) ruokapöydän tuplakokoon. Puolet ruokapöydän tuoleista ovat vielä varastossa isäni luona. Pöydän sisäpuoli tarvitsee käsittelyn peittävällä valkoisella Osmolla (aiemmin se on ollut kuultovalkoinen, yläpinta oli jo saanut valkokäsittelynsä).
Keittiöstä puuttuu sähköt (siksi nuo roikkuvat jatkojohdot), etusokkeli, täytepalat tms. mukavaa pikkusäätöä.
Kuvissa esiintyy myös jo aiemmin ompelemani rouhea pöytäliina. Tavallisen lakanakankaan reunat on revitty ja siihen on ommeltu samasta kankaasta revittyjä suikaleita. Tätä liinaa ei ole tarkoitus silittää! 🙂