Ekat joulupiparit (ja silmälasit)






 

Toissapäivänä meillä leivottiin pipareita, ihan ensimmäistä kertaa lasten kanssa. Minä olisin ollut valmis ostamaan valmispipareita, mutta mies halusi ehdottomasti, että lapset pääsevät leivontapuuhiin. Ja hyvä että piti pintansa, homma oli selvästikin mieluisaa ja se jopa sujui ihan yllättävän hyvin! 🙂

Kuten kuvista näkyy, pikkuherra on saanut ensimmäiset silmälasinsa, karvan alle kaksivuotiaana. Ja sen verran todellinen oli tarve, että hyvin nuo ovat myös pysyneet päässä. Lasit saatiin viime torstaina ja jo perjantaina herra innostui kovasti myös palapeleistä!

P.S. Mun on pitänyt jo pitkään avautua tuosta Finlaysonin Coronna -vahakankaasta. Mulla on meinaan mennyt usko koko tuotteeseen, keille se sitten on tarkoitettu ellei lapsiperheille? Lapsiperheissä ne sottapytyt asuu, ja kun lähestulkoon puolet käyttämistämme ruoka-aineista jättää liinaan karmeat pinttymät, on huumorintaju koetuksella. Kun eivät nuo kankaat ole edes halpoja (ei edes alekamppiksen aikana!)… Ja kuulemani/lukemani mukaan sama koskee myös Marimekon vahakankaita! Joitakin ovat myyjät kuulemma asiasta varoitelleet, mutta mulle siitä ei kyllä (joskus kesällä Tampereen tehtaanmyymälässä) pihaistu halaistua sanaa. Olen liottanut, jynssännyt tiskiharjalla ja -aineella, pessyt koneessa tahranpoistajien kanssa ja ilman, mutta pinttymä vaan on ja pysyy. Yllättäen kyllä pitkä kaapissa säilöminen näyttäisi hivenen haalistaneen sitä!?! Murrr…

SAATTAISIT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ

16 kommenttia

  1. Oi, suloiset piparileipurit!

    Vahakankaista olen tasan tarkkaan samaa mieltä ja Marimekon kanssa on tosiaan sama ongelma. En uskalla ostaa mitään vaaleaa vahakangasta 🙁 harmi, sillä sottapyttyjen takia vahaliinaa juuri käyttää ja sitten sekin näyttää nopeaan kamalalta!

  2. Söpö on pienimies laseissaan!
    Vahankankaista samat kokemukset. Surkein (kerni) on ollut Artekin Siena (kelta-valkoinen), jota en edes uskalla pitää kuin pyhäliinana. Kohtalainen (kerni) on Ikean pallokangas (mutta vaikea puhdistettava, vaatii suurin piirtein karhunkielen). Marimekon ja Finlaysonin vahakankaisiin todella tomaattikastike tarttuu kuin synti (ei lähde edes pesukoneessa 40 asteessa), tummia voin vielä harkita, mutta en valkoisia/vaaleita (Afrikan kuningatar vihreänä menee siinä ja siinä). Nykyisin käytössä Jyskin maatuskavahakangas (mustapohjainen), siihen ei jää pinttymät, on todella vahamainen ja halpa oli (4e/metri).

  3. Voi rakkaus, niin ihanat, pienet leipurit. Ja kun vielä pääsee syömäänkin omia tekosiaan.. Ihan mahtavat!

  4. Hämmästelin heti kuinka isolta poika näyttääkään laseissaan 🙂 Hyvin sopivat hänelle. Millä tavoin aloitte epäilemään että näössä on jotakin vikaa? Jos saisi esittää postaustoiveen, niin mielellään lukisin teidän lapsosten elämästä ja taidoista nyt 2-vuotis päivien kynnyksellä. Musta on niin mukava lukea sellaisia juttuja, kun meillä poika täyttää myös tässä kuussa 2 v. Muistaakseen noin viikon erolla teidän lapsiin.

    Itsekin ajattelin kokeilla ipanan kanssa piparin leivontaa, toivottavasti ei mene ihan pipariksi… eheh 😉

  5. Marimekossa on silloin tällöin akryylipinnoitteista “vahakangasta”. se on huippua!! (siitä tehdään esim. lasten ruokalaput) ihmettelen aina suureen ääneen myyjille, että miksi ette lopeta surkimusvahakankaiden valmistusta kokonaan ja korvaa tuolla akryylipinnoitteella.

  6. Ne ei oo vahakankaita, vaan puuvillaa ja siinä pvc-pinta. Bataatti, tomaatti ja sen sellaiset jäävät jos ne jää siihen pidemmäksi aikaa. Eli nopsaa vaan pyyhkimään pois ja kangas pysyy upeena! Hinta varmasti siitä että painettu (ainakin Marimekon) Suomessa 🙂

  7. Tuo kerniasia ja pöytätablettiasia kismittää.
    Ostin Marimekolta kernipintaiset Kanteleen kutsu-tabletit (4kpl).
    Kun ensimmäiset ruokatahrat ilmaantuivat tabletteihin, laitoin pisaran Fairya kosteaan pöytärättiin ja pyyhkäisin. Värit levisivät!

    Olin ihan suu auki. Sama kävi viikon sisään kaikille tableteille, vaikka pyyhin ilman mitään ainetta ja vielä kuivemmalla rätillä. Laatutyötä parhaimmillaan.

    (Meidän vauva-arkea, sisustusta ja pientä tuunauspuuhaa löytyy täältä: http://www.lily.fi/palsta/ilman-sinua-olen-lyijya)

  8. meillä on ollut kaksi alepalaa marimekon sellaista paksumpaa vahakangasta, ei kerniliinaa siis.
    samanlaisessa vaaleassa ystävälläni keltaiset tahrat mutta meidän punaisissa ei mitään vaikka osaan arvata että meillä on pidetty kyllä vähemmän tarkasti kuin heillä ja molemmilla sotkukäpäliä kotona. tuntuu siis olevan kiinni tosi paljon kankaastakin.

  9. Kannattaa kokeilla vahakankaan puhdistuksen marketeista saatavaa “ihmesientä”. Sillä olen saanut omastani mm sanomalehtien painomusteen, joka jämähtää ikävästi kiinni kankaaseen.

  10. Ostin Marimekon vahakankaan noin vuosi sitten ja onneksi siinä on kohtalaisen tummia sävyjä mutta tuntuu että ne kaikki valkoiset kohdat imee niin tomaattikastikkeet kuin kaiken muunkin sisäänsä kuin synti. Myyjä kyllä sanoi että se täytyy heti putsata mutta oikeesti kuka tervejärkinen pystyy lapsiperheessä tekemään niin. Aion ensi kerralla hankkia jotain halpaa koska veikkaan että laatu on sama, ainakin tuon imeytymisen suhteen.

  11. Onpa hienoa, että pikkumies malttaa pitää laseja päässään. Työkaverini tytär on nyt 6 vee eikä ole koskaan syönyt mandariiniä/klementiiniä/satsumasia. Muutenkin ollut todella nirppa uusille ruuille. Nyt, kun hän sai elämänsä ensimmäiset lasit, on lapsen elämänlaatu parantunut todella paljon. Nauttii hedelmistä, ei vain uskaltanut mitään maistaa, kun halusi nähdä ne ensin.
    Harvoin aikuiset ymmärtävät, että moni asia voi olla näöstä kiinni.

  12. Tomaatista jää tahra vaikka pyyhkimisviive olis sekunti. Meillä onkin lasten paikoilla ikean läpinäkyvät kirjoitusalustat vaalean Marimekon vahakankaan päällä. Saa nauraa- suojan päällä suoja, mut tomaattitahrat alkoi ärsyttää.

  13. Meillä on saatu tahrat vahakankaasta pois heittämällä kangas muutamaksi tunniksi parvekkeelle suoraan auringonpaisteeseen. Lastenvaatteissa olen käyttänyt tätä kikkaa jo aikaisemmin enkä olisi uskonut sen toimivan vahakankaassakin, mutta pariin otteeseen on jo ollut pinttyneet tahrat tipotiessään eli uskottava on! Tähän vuodenaikaan tosin hieman hankalampi toteuttaa…