Hei hei Uuno

uuno1

uuno2

uuno3

 

R.I.P. meidän Uuno 2004-2015. Lasten kaveri, hyvä koira ja vanha rakki (perheen oma hellittelynimi), häälahjarahoilla hankittu “esikoispoika”, saateltiin tänään lempeään uneen. Olihan niitä selviä vanhenemisen merkkejä ja erilaisia eturauhasvaivojakin ollut jo vuoden ajan, viime aikoina yhä useammin, mutta kun tänään aamupäivällä kello 10.30, juuri kun olin alkanut laittamaan lounasta, huomasin vielä hetkeä aiemmin sohvalla nukkuneen Uunon läähättävän ja tärisevän, ja hetken päästä pissaavan alleen ja pian jo oksentelevan, aavisteltiin, että lähtö taitaa olla lähellä. Ja kun eläinlääkäriin sitten päästiin (onneksi yhdessä miehen kanssa, äitini tuli hoitamaan lapsia), oli lääkäri tutkimustensa jälkeen vahvasti sitä mieltä, että Uunon olisi nyt sopiva aika lähteä. Joten niin sitten tehtiin ja Uuno nukahti siliteltynä ja pussailtuna käsivarsilleni, ihan niin kuin meille saapuikin.

R.I.P. Uuno the French Bulldog 2004-2015.

SAATTAISIT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ

10 kommenttia

  1. Hyvää matkaa Uunolle. Voi, ihan piti kyynel vuodattaa. Kaksikin. Aina noi on kovia kohtia, vaikka miten olisikin vanhuutta ja vaivoja.

  2. Koirasta luopuminen on vain jotakin niin surullista. Meidän berni on ollut viikon ajan aivan flegmaattinen ja tänään selvisi, että ristiside on jalasta rikki. Sen saa korjattua, onneksi, koska toi rakkauskasa on vasta 3,5 v. Mutta kauhusta kankeana jo pelkäsin pahinta. Koiran nukuttaminen on pahimpia kokemuksia ikinä, vaikka samalla sitä on onnellinen, että toisen ei tarvitse enää kärsiä. Onneksi ne tassunjäljet pysyvät aina sydämessä <3

  3. Voimia!
    Tuli kyyneleet ja omat muistot mieleen…on todella haikeaa kun yksi perheenjäsen ei enää olekaan lähellä..vierellä..arjessa mukana;(

  4. Otan osaa, lemmikistä luopuminen on kyllä niin kurjaa ja haikeaa. Vaikka aina on tiennyt sen olevan joskus edessä. 🙁

  5. Voi miten soma otus ollut teidän elämää sulostuttamassa. Lueskelin blogiasi ja piti oikein erikseen noukkia tuo ranskisherra-tagi selailtavaksi, meidän sohvalla pesii samanvärinen lyttynaamaotus 🙂 Toivottavasti teillä on pahin suruvaihe takana jo ja ollut kiva kesä kuitenkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *