Muovijakkara



Kävimme piiiitkästä aikaa Jyskissä, pääasiallisena tarkoituksenamme hakea pieni, toivottavasti vain väliaikainen, tietokonepöytä (jota hieman tuunattiin!). Pöydän lisäksi mukaamme lähti kaksi pyöreää tyynyä ja pieni kokoontaitettava muovijakkara. Vastaavaa jakkaraa olen katsellut jo aiemmin Tiimarissa. Ihan pian lapsoset alkavat pestä itse käsiään ja hampaitaan, ja jakkaran avulla he ylettyvät kylppärin lavuaarille. Ja koska kylppäriämme ei ole neliöillä siunattu, on tuo kokoontaitettavuus oikeasti iso plussa!

Mallini tuossa jo silmät ristissä odottelee päiväuniaan. Ihan kumma juttu muuten, kuinka nuo tenavat ovat jo aamulla 9-10 maissa ihan väsyneitä ja rutuisia (siksi äänenvaimennin…), mutta sitten lounaan (klo 11) jälkeen ei enää olekaan mikään kiire unille!

SAATTAISIT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ

13 kommenttia

  1. Hei, tuo jakkara täytyy kyllä käydä hakemassa. Kiitti vinkistä:) Ihanat rutuiset lapset… Meillä on juuri pienin vieroitettu tutista, ja voi sitä luopumisen tuskaa.

  2. Onpas kätsyn näköinen jakkara. Jysk se vaan aina osaa yllättää. Täytynee hakea omalle taaperolle samanlainen. Kiitos vinkistä!

  3. Eipä kestä! 🙂 Jysk on ihan mun lempparikauppa, esillepano on aivan järkky, mutta kun jaksaa penkoa, voi tehdä huippulöytöjä!

    Näiden kahden kovaäänisen kanssa en edes uskalla ajatella tutistaluopumisprosessia… hrrrr…

  4. Ihania ostoksia, Jyskistä tosiaan tekee välillä löytöjä :0)

    Sama meillä noiden tenavien suhteen… mistä lie johtuva?

    Meillä on kaksosten yksivuotis synttärit nyt sunnuntaina ja suunnittelut kovassa vauhdissa. Ihailin teidän synttäreitänne, olivat aivan upeat! Millä olit saanut kakun päälle noin siististi tehtyä lapsusten nimet?

  5. Olen seuraillut blogiasi hiljaa sivusta, mutta nyt on pakko kommentoida, sen verran ärsyttävä on se eräs lukija, joka arvostelee värejäsi ja tyyliäsi. Tarviiko sitä noin ilkeästi tulla arvostelemaan, jos ei miellytä niin luulisi olevan helpompi klikata ittensä jonnekin muualle.

    minä olen aivan suu auki ihaillut, huushollisi ja lapsesi, vaatteesi, kaikki… Aivan mahdottoman upeaa!!!!! Itselläni on viisi tenavaa ja upouusi iso ihana unelmatalo, jota en ikimaailmassa saisi noin tyylikkääksi millään. Jo ihan senkin takia, että olen parantumaton värihullu, usein olen yrittänyt karsia, mutta meillä se ei vaan toimi. Pitää olla väriä ja kuosia, mielellään vähän retrosti. Mutta joku tolkku sentään meilläkin. Ihailtavaa on mielestäni juuri se, kun joku on löytänyt sen ikioman juttunsa, joka inspiroi ja jossa viihtyy. Sen kyllä huomaa jos väkisin yrittää vääntää muuta tai kopioi. Ihailen sinnuu.

    1. Uu la laa, melkoinen kohteliaisuus, kiitos vaan! Itseäni hiukan huvittaa tuo nyt jo hyvinkin pitkään matkassa roikkunut ”trolli”, hän kun nimimerkkejä vaihtamalla koettaa luoda illuusiota useammastakin samalla asialla olevasta kommentoijasta! Se on kuulkaas todellista asiallensa omistautumista se (täytyisi itsekin ottaa oppia)! 😀

      Haluan vielä mainita, että ihailen kovasti teitä, jotka hallitsette värien käytön! Rrrrakastan katsella kuvia värikkäistä, eriparisista, sopivasti kuluneista ja romanttisistakin kodeista, vaikka omani on kaikkea muuta. Minä vain toteutan sitä, mikä minulta luonnostaan käy. Jos meillä olisi mökki, siellä saattaisin jopa saada itseni hieman irroittelemaan. Ehkä, jos oikein pinnistelisin. 🙂

      Ja muistakaahan myös se, etenkin te pyykkivuorista, täysistä roskapusseista, jaloissa pyörivistä villakoirista, sukkaan tarttuvista ruoantähteistä ja muista lukemattomista sotkuista huonoa omaatuntoa potevat äitiliinit, että 90% ajasta meilläkin elellään kuin pellossa, että mikään yli-ihminen en minäkään ole! Silloin ei vaan kamera räpsy… 😉

  6. Vielä utelen noiden kirjainpikkuleipien ohjetta, netti on täynnä ohjeita mutta aikaa ei ole riittämiin, että ehtisi löytää hyvän reseptin kokeilemalla 😉

    1. No voi jukra, anoppi leipoi ja etsi sopivan taikinan, eli ei mitään haisua! Koitanpa muistaa kysäistä sitä huomenissa!

      Tässäpä tämä:

      200 g voita tai margariinia
      2 dl sokeria
      1 muna
      3-4 dl vehnäjauhoja
      2 tl vanilliinisokeria

      1 muna voitelemista varten
      mantelirouhetta tai raesokeria pikkuleipien pinnalle

      Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna ja jauhot, johon olet sekoittanut
      vanilliinisokerin. Lisää jauhoja tarvittaessa ja kaaviloi taikina ohueksi levyksi.
      Ota taikinasta pikkuleipiä piparien tavoin. Voitele pikkuleivät munalla ja
      ripottele niiden päälle mantelirouhetta tai raesokeria.
      Paista n. 175 asteessa 10-12 min.

  7. Ihana blogi! Löysin tieni tänne vasta hiljattain ja pakko kysyä mistä olet onnistunut löytämään lapsillesi noin paljon ihania mustavalkoisia vaatteita? Samoin tuollainen musta tutti on meillä ollut jo pidempään hakusessa, mutta ei ole vielä löytynyt, osaatko antaa vinkkiä mistä etsiä?!

    1. Heippa Jenifer, vaatteita on tarttunut matkaan sieltä sun täältä. Paljon on H&M:ää, Lindexiä, KappAhlia, Ellosta, Sokoksen ja Stockmannin merkkejä, muutama Polarn o. Pyret jne, automarketteja unohtamatta. Ostan aina, kun vaan sopivaa ja sopivan hintaista löytyy. Samaa perusvaatetta saatan ostaa useampaakin kokoa (esim. yhtä tiettyä valkoista Lindexin neuletakkia meillä on jo kolmannet koot käytössä!). Isoimmat varastoissani odottavat vaatteet ovat kokoa 110cm ja lapset ovat nyt 83 ja 85 senttisiä… 🙂 Tutti on se Ainun perusmalli (http://www.ainu.fi/tuotteet/ainu-turvatutti-4-36-kk), noita mustavalkoisiakin on löytynyt jo yli vuoden ajan tosi hyvin (ainakin parikymmentä kipaletta meille on hankittu pitkin matkaa) esim. Prismasta!

  8. Ihana blogi! Löysin tieni tänne vasta hiljattain ja pakko kysyä mistä olet onnistunut löytämään lapsillesi noin paljon ihania mustavalkoisa vaatteita? Samoin tuollainen musta tutti on meillä ollut jo pidempään hakusessa, mutta ei ole vielä löytynyt, osaatko antaa vinkkiä mistä etsiä?!