Niskatuki pyörässä nukkuville

niskatuki1

niskatuki2

niskatuki3

niskatuki4

niskatuki5

niskatuki6

 

Laatikkopyörä on ollut palveluksessamme pikkuista vajaa neljä viikkoa ja (sähkömoottorin) mittarissa on jo reilusti päälle 400 kilometriä. Eli pyörä tuli todelliseen tarpeeseen ja käytön perusteella tuli muutamia tuunaustarpeitakin. Ensimmäiseksi koin tarvetta niska/päätuelle, jota vasten kyytiin torkahtavien lapsosten päät voisivat mukavasti ja turvallisesti nojata. Sellaisen härvelin protomalli valmistui tänään, kun muistin tuoda tämänpäiväiseltä Ikea-reissultani (kaksoset kyydissä pärärytin ystäväisten kanssa sovituille shoppailu/leikkitreffeille) päällistä varten uutta raidallista vahakangasta. Tuki koeajettiin ja hyväksi havaittiin jo viikko sitten päällystämättömänä versiona.

Kangasta lukuunottamatta tuki syntyi varastoistani löytyneistä osasista: sopivankokoinen pala OSB-levyä löytyi autotallista, kaksosten vanhasta vaipanvaihtoalustasta säästetty vaahtomuovipalanen ja pala tikkikangasta ompelu/askartelutarpeistosani ja metalliset kiinnikkeet ylimääräisenä pyörineestä Ikean lastensängyn turvalaidasta. Käänsin metalliosat alkuperäisestä tarkoituksesta poikkeavien materiaalivahvuuksien takia toisinpäin ja porasin niitä varten reiät OSB-levyyn. Leikkasin vaahtomuovista hieman OSB-levyä isomman palan ja kiinnitin sen levyyn kuumaliimalla. Ompelin selkänojalle hupun tikkikankaalla vuoratusta vahakankaasta ja kiinnitin sen tarranauhapalasten avulla. Niskatuki on noiden kätevien metallikiinnikkeiden ansiosta helposti paikolleen kiristettävissä, ilman että pyörän laatikkoon piti tehdä ainuttakaan reikää.

Tuki on nyt paikoillaan ja on ihan hyödyllinen jo sellaisenaan, mutta haaveilen silti jo parannellusta versiosta, johon haaveilisin pienen pätkän verran tukea myös pään sivulle, jottei pää retkottaisi hallitsemattomasti siihenkään suuntaan. Sitä mallia voisi hieroa sitten ihan ajan kanssa, kaikkein hienoinhan olisi musta vanerista taivutettu versio. Aijai. Mielestäni on ihan ihmeellistä, etten löytänyt googlettelemallakaan ongelman ratkaisemiseen mitään valmiita tuotteita, tai edes tee-se-itse-ohjeita! Johtuisiko siitä, että siellä laatikkopyörien syntysijoilla Hollannissa ja Tanskassa lapset matkustavat monesti ihan vaan laatikon pohjalla, jossa onkin varmasti oikein mukava ottaa pikku tirsat.

Ihan kunnollisia, pyörän kyydissä otettavia päiväunia varten olisi tarkoitus tuunata pikkuherralle jonkilainen puolimakaavassa asennossa valjaiden kanssa toimiva lepopenkki. Jotain ideoitakin päässä jo on, ja tarkoitus olisi hyödyntää kirstu-mallisen istuinpenkin päätykappaleeseen jyrsittyjä uria. Mustaa vaneria voisi olla mieluusti sekin hökötys.

Ja sitten olisi hyvä, jos lasten kanssa kaupungille lähtiessä pyörän kyytiin mahtuisi myös pienimmäisen Brio Pony -rattaat. Niiden kuljettamista varten ajattelin kiinnittää laatikon rungon sisäpuolelle, kippipenkkiä vastapäätä kaksi metallirinkulaa, joiden avulla rattaat saisi sirolla mustalla kuormaliinalla kiristettyä laatikon laitaa vasten pystyyn.

Niin ja sitten kuskin tavaroita varten täytyy ohjaustankoon tehdä vahakankaasta pussukka (vähän kuten tämä).

DIY rest for my napping kids’ heads.

SAATTAISIT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ

3 kommenttia

  1. Vau sä oot reipas ja taitava. Tässähän sulle olis bisnesidean alkua. Markkinat saattaa tosin Suomessa olla vähän suppeat…
    -Kipa-

    1. Voi kiitos, Kipa. No kuule, mietin ihan samaa. Voishan niitä myydä vaikka Etsyssäkin! Halipusuja sinne! 🙂

  2. Wow! Olen vaikuttunut! Jopa niin paljon että oli pakko kommentoida ?
    Niin ja samalla voin paljastaa että tykkään lukea kovasti blogiasi.itse olen peukalo keskellä kämmentä tyyppi, mutta ainahan sitä voi haaveilla osaavansa kans kaikkea.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *