Romeo & Julia



Mamma halusi ostaa vauvoille juhlakengät isin väitöstilaisuutta ja myöhemmin järjestettäviä juhlia varten ja ankaran guuglettamisen jälkeen löysikin sopivat ehdokkaat Brandokselta. Kuinka ollakaan, niiden nimet ovat Mini Romeo ja Mini Julia.

“Romeolle” hankittiin Stockmannilta oikein perinteikkäät olkaimet, muut tamineet on sisäänajettu jo useammissakin juhlissa. “Julian” mekko on Sokoksen alesta, merkki on kotimainen Zalekua (ulkomailla tehty kylläkin).

SAATTAISIT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ

17 comments

  1. Ihanat juhlavaatteet pienille!
    Sulla on tosi kiva blogi, olen jo jonkin aikaa seuraillut. 🙂

    Terv. uusi lukija

  2. Mustavalkoinen värimaailma on tyylikäs, niin sisustuksessa kuin vaatetuksessakin, mutta kirkkaat värit piristäisivät mukavasti kotia, lastenhuonetta ja lasten pukeutumista! Lapsilla saa olla väriä, eikö vain!? 😀 Minulle ainakin tulee vähän sellainen vähän ankea fiilis jos KAIKKI on mustavalkoista. Se on hyvä pohja, mutta jää helposti valjuksi. Kannustan siis sinuakin värienkäytöön 😀

    1. Keltaistahan meiltä löytyy vauvojen huoneesta ja jopa muutaman vaatekappaleen muodossa. Niin ja harmaita vaatteita on paljon. 😉 Ja jottei lapset nyt ihan traumoja saisi, niin leluista löytyykin sitten paljon värejä.

      Vaatekaapissani on vain mustia, harmaita, musta-harmaita ja musta-valkoisia vaatekappaleita. Ensimmäiset kaksi yhteistä kotiamme (yli kymmenen vuotta sitten) oli sini-valkoisia, kolmas valkoinen, neljäs harmaa-valkoinen ja nyt on sitten musta-harmaa-valkoista. Että eipä musta (SIC!) taida olla värien käyttäjäksi, kiitos silti kannustuksesta. 😉 Eli taaplatkoon kaikki tyylillään…

  3. Samaa mieltä ylläolevan kommentoijan kanssa. Musta-valkoinen-harmaa -linja on ihan tyylikäs, mutta ..öö.. kaikella rajansa
    . Täydellinen pitäytyminen tässä tekee koko blogista mielenkiinnottoman, ei kuuluisi Divaani-blogilistaan kyllä :/ Kukin tyylillään silti! 🙂

    1. Parahin Iikku, anna ihmeessä palautetta myös Divaanin suuntaan! Ja jos Sinulla on ehdottaa joitain paremmin Divaaniblogeihin sopivia blogeja, kerro toki niistäkin!

  4. Minusta kotinne on aivan ihana, tyylitajusi upea ja perheesi kiinnostava. Kyllä joka kotiin (ja jokaisen maailmaan) väriä tuppaa väkisinkin jo päivittäistavaroidenkin mukana. Blogien seuraamisessa on parasta, että voi itse valita “omanlaisensa” blogit. Jos jostain ei pidä, sitä ei kannata seurata, ettei suotta ärsyynny. Maailmassa kun on niin paljon ikävämpiäkin asioita…

    No joo, alunperin, postauksen luettuani, piti vain sanoa, että paljon onnea teidän perheen isille kunnioitettavasta saavutuksesta ja että pikkuväen juhlatamineet ovat kerrassaan hienot.

  5. Ikävä juttu. Jostakin syystä kommentti nro 2 (taisi olla alun alkaen anonyymi) on oman kommenttini (nro 4) julkaisun jälkeen mennyt minun nimiini. En todellakaan allekirjoita hänen sanomisiaan. Sitäpaitsi kommentoin vasta äsken, n. klo 21, enkä tuolloin kuin kommenttikello sanoo. Terkuin, Naku.

    1. Mun sähköposti-ilmoituksen mukaan “kommentoija numero 2” on alun alkaenkin ollut “naku”. Pienellä ännällä siis. Sulla on siis “pienempi” kaima! 🙂 Ja täytyy sanoa, että vähän olisin ihmetellyt, mikäli tuo sun kynästäsi olisi ollut! 😀

  6. Mitään värejä lisää. Tää on just hyvä näin ja itse nautin nimenomaan tällaisesta väriharmoniasta. Arkkitehdin lapsena olen elänyt erittäin mustavalkoisessa maailmassa pallojen ja raitojen keskellä ja ihan normaali kansalainen on minustakin tullut. Joskaan en vieläkään siedä värejä kotona tai vaatteissa ;D.

    1. Kiitos ja kiva kuulla, että lapsistamme voi kaikesta värittömyydestä huolimatta kasvaa ihan kunnon kansalaisia! 😉

  7. Höh, aika pelottavaa. Mieheni juuri muistutti, ettei minulla ole mitään yksinoikeutta nimimerkkiini 🙂 Ja perkule, että sattuikin. Minä kun en ole tainnut blogiasi kommentoida Divaaniin siirtymisen jälkeen ennen tätä. On nääs näyttänyt liian monimutkaiselta. Taidan laittaa palautteen suoraan Divaaniin 🙂

  8. On kyllä suloiset nuo lapsosten vaatteet, ja itse oikeastaan tavallaan ihailen sinua, kun pystyt toteuttamaan tuota omaa esteettistä näkemystäsi niin kokonaisvaltaisesti elämässäsi. Omakin tyylini on mustavalkoinen, mutta olen itse silti aivan liian impulsiivinen toteuttamaan mu-va-estetiikkaa samalla tavoin. Ja isälle suuret onnittelut – itse olen vasta matkalla!

  9. sun tyyli on just kivaa!ja justhan esittelit värillisiä ikean korttejakin!:) kateellisia vaan kun niillä ei oo samanlailla silmää;)mullakin on paljolti mustavalkoista.Välillä se tuntuu tylsältä ja lisään väriä…Mutta kohta ällöttää ja heivaan ne keltaset ja turkoosit nurkkaan..!

  10. Hei,
    Tämä sun blogi on niiin ispiroiva! Minua kiinnostaisi kovasti tietää, millaisessa leningissä itse edustit iltajuhlassa? Meillä on sama homma edessä pian ja jotain tartteis keksiä sekö itselle että lapsille.

    1. Voi kiitos! 🙂 Mies väitteli Tallinnasta ja siellä tuo on paljon epämuodollisempi kuulustelutilaisuus (vastaväittäjäkin oli ihan casuaalissa ruutupaidassa), eikä oikeastaan edes mikään yleisötilaisuus, kuten Suomessa. Oli mulla pykälää juhlavampaa päällä, mutta olin näkemässä ja näkymässä ihan pienen hetken, lopun aikaa lasten kanssa ulkosalla. Edustamiseni keskittyi vastaväittäjän kanssa illastamiseen. Ystäville ja sukulaisille myöhemmin pidetyssä juhlassa mulla oli musta hihaton leninki ja juhlava metallilangasta kudottu neuletakki siinä päällä. Todistustenjakotilaisuus on sekin tarkoitettu vain väitelleille ja heidän ohjaajilleen, joten mies menee sinne yksin. Iltajuhlaan olisi avec ollut tervetullut. Vähän kyllä harmittaa, kun ne kaikki Suomen juhlallisuudet silintereineen promootion miekanhiomisineen jää väliin! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *