Tuleva kotimme

tulevakoti1

tulevakoti2

tulevakoti3

 

Kuten pitempään mukana roikkuneet muistanevat, asuntomme oli myynnissä ja uusi koti etsinnän alla. No, omamme kaupoista sovittiin ja käsiraha vastaanotettiin jo marraskuun lopulla, mutta uudesta kodista ei vielä silloin ollut mitään käsitystä. Tai olimmehan me katselleet asuntomarkkinoita “sillä silmällä” jo parisen vuotta, ja näytöilläkin ravanneet puolitoista vuotta, aina kun vaan kiinnostava kohde tuli markkinoille. Toissa kesänä uuden kodin tarve ei ollut vielä niin akuutti, että mitään päätöksiä oltaisiin saatu aikaiseksi, mutta pikkukolmosuutinen muutti tarpeen jo ihan konkreettiseksi.

Mutta oliko suurimpana syypäänä sitten tiukat kriteerimme vai ohkainen lompakkomme, vaiko molemmat, mutta mieluisia vaihtoehtoja ei vain tuntunut löytyvän. Paluu vauva-arkeen toi vielä omat lisävaatimuksensa. Minun oli siis tarkoitus palata töihin ja kaksosille oli päiväkotipaikat haettuna, jolloin olisimme aivan hyvin voineet jatkaa keskustan kerrostalossa asumistamme, mielellään toki isommissa neliöissä, arkipäivien ulkoilut kun olisi hoidettu jo melko kattavasti hoitopäivän aikana. Mutta koska pikkukolmonen ilmoitti tulostaan, menivät suunnitelmat uusiksi. Emme ole subjektiivisen päivähoito-oikeuden kannattajia, joten jos minä olen kotona vauvan kanssa (eikä siis olla myöskään niitä, jotka vievät vauvan päivähoitoon), niin kotona saavat olla myös isosisarukset (kerhossa kyllä käyvät kahtena päivänä viikossa). Ja tämähän toi toki omat haasteensa asunnonetsintään, sillä jonkinmoinen piha, tai ihan minimissään parveke, alkoi olla välttämätön. Mieluiten piha olisi ollut joku kohtalaisen kokoinen läntti, johon olisi mahtunut grilli, pöytäryhmä, omat keinut ja hiekkalaatikko. Siinä kaksikko olisi saanut riehua itsensä väsyksiin, vauva nukkua vaunuissa ja äiti kuopsutella kukkapenkkiä (ja iskä lukea tai grillata?).

Mutta alkoipa sitten tiimalasin hiekka valua tyhjiin ja laskettu aika (viikon päästä, kääks!) lähestyä uhkaavasti, joten näytöille oli taas raahauduttava. Ja viimein ymmärsimme, että meidän budjetillamme on tehtävä melkoisia kompromisseja. Ei ruhtinaallisia askartelu-, nikkarointi- ja säilytystiloja, ei erillisiä kodinhoitotiloja, ei 600 neliön pihaa. Tai ei ainakaan kaupungin sinisten bussien linjojen varrelta, muutamien kilometrien päässä keskustasta. Ja kun eivät olisi kotiäidin perheen kuukausittaiset asumiskulutkaan saaneet kauheasti nousta. Tehtiin siis kompromissi ja tarjouduttiin ostamaan pitkään myynnissä roikkunut rivariasunto neljän kilsan päästä keskustasta. 60-70 -lukua etsittiin, 81-vuosimallia saatiin. Talo on kyllä melkoisen ruma, eikä vähiten likaisen julkisivunsa takia, mutta itse asunnossa on jotain sellaista jänskää potentiaalia, jota haimmekin. Ja kun se on suureksi osin alkuperäisessä kunnossa, sen saa rempata hyvillä mielin (ja siihen remppaan jää siksi vielä varaakin). Piha on pieni, oikeastaan vain aidattu patio, kodinhoitotila on pesuhuoneessa, säilytys- ja harrastetiloja ei ole, mutta vastineeksi saatiin hyvät kulkuyhteydet (bussipysäkki talon nurkalla) ja iso ruokakauppakin on lähellä. Eli eiköhän tästä vielä ihan kiva koti tule, kunhan vaan mikään ei mene mönkään, eli esim. oman asuntomme ostaja ei vetäydy ennen sovittuja kauppoja. Maaliskuun puolessa välissä olisi siis tarkoitus aloittaa hurja remontti, joten jos remonttisuunnitelmien seuraaminen kiinnostaa, niin pysykäähän samalla bat-kanavalla!

We are going to move to an early 80’s row house… Stay tuned!

SAATTAISIT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ

17 kommenttia

  1. Mielenkiinnolla kyllä odotan mitä tästä projektista tulee. Onko tuo siis minkä kokoinen? Montako huonetta siinä on? Jotenkin jäi epäselväksi noista kuvista. Mutta ilmeisen ison rempan aijotte tehdä.

    Onnea tulevaan! Sekä vauvaan että remppaan. 🙂

    1. Kiitos, onnea tarvitaan! 🙂 Neliöitä on yhteensä 115. Asunto ei nykyiselläänkään vastaa ihan tuota alkuperäistä arkkitehdin piirustusta ja lisämuutoksiakin tullaan tosiaan tekemään. Keittiöstä tulee lasten leikkihuone ja keittiö siirtyy olkkariin, tuon pohjapiirustuksen makuualkovin (jota ei siis ole) paikkeille. Ja alhaallakin tulee seinää siirtymään, kerron lähempänä lisää! 🙂

  2. Hyvältä kuulostaa uusi asunto, potentiaali joka herättää visiot, on hyvä juttu. Hauska seurata mitä kaikkea remppaatte ja muokkaatte! Ja onnea loppuodotukseen, aikas lähellä jo h-hetki!

  3. Onnea uuden kodin löytymisen johdosta! Kuulostaa oikein kätevältä ratkaisulta kokonsa ja sijaintinsa puolesta – ja teidät tuntien siitä tulee u-p-e-a. 🙂 Mutta nyt: hurjasti tsemppiä tulevaan koitokseen synnärille!

  4. No kyllä kiinnostaa suunnitelmat ja toteutus, joten täällä pysytellään! Ihan mukavastihan neliöitä kuulostaa olevan, ja varmasti mukavan toteutuksen saatte aikaiseksi. Tsemppiä suureen urakkaan ja loppuodotukseen!

  5. Mielestäni koti rakentuukin ajan kanssa kodiksi. Jos olisitte valmiina löytäneet sellaisen hyvän kodin jolle ei olisi juuri silloin tarvinnut tehdä mitään, se tuskin olisi oikeasti tuntunut kodilta. Kun saatte rempata, tulee kodista juuri teidän näköinen!

    Ihanalta vaikutta kyllä uusi koti, likaisesta julkisivusta huolimatta! Ja tsemppiä loppurutistukseen masun kanssa!

    -Mymmeli

  6. Potentiaalinen pohjaratkaisu tosiaan : ) Itse vierastan tuota lieden laittamista saarekkeeseen, vaikka monet niin tekevätkin. Silloin joutuu sijoittamaan liesituulettimen tyhjään tilaan ja se mielestäni pilaa avaruuden tunnun. Toinen miinus on se, että saareketta ei voi käyttää yhtä tehokkaasti tarjoilupöytänä kun on kemuja. Tai liesi ainakin täytyy peittää jollain jos ei halua tarjoiluastioista naarmuja. Mutta etteköhän ole miettineet nämä asiat jo perusteellisesti : )

    1. Meillä on nyt kahdessa omassa kodissa ollut tällainen aika identtinen tupakeittiö, ja olemme kyllästyneitä siihen, että työpöydän sotkut näkyvät sitten sohvalle asti. Eli nyt, pitkälti kyllä ihan pohjan mallinkin takia kalusteet keikautetaan toisin päin ja niiden ja ruokailu/oleskelutilan väliin tulee 1,3 metriä korkea seinäke. Tuulettimeksi kaavailin Savon valkoista saarekemallia.

      Ennen perhevapaatani ehdin suunnitella ja myydä keittiöitä yli puoli vuosikymmentä, eikä mulla oikeastaan ole mitään ehdotonta keittiösuunnitelmasuosikkia, kun niin monenlaiseen tilaan saa kyllä hienon, riippuu lähinnä sitten tilan mitoista ja muista asetetuista kriteereistä.

      Meillä onkin muutes sellainen Ikean pöytälevystä tuunattu tarjoilualusta, joka peittää justiinsakin keittotason! 🙂

  7. jee, ja vau. Tykkään.. siis remonttiuutisista erityisesti. Meidänkin kodin osto perustui 1,5vuotta sitten enemmän järkisyihin kuin tunnetiloihin. Näin jälkikäteen ei ole voinut muuta kuin taputtaa itseään selkään. Asuntokauppojen jälkeen olen satunnaisesti silmäillyt alueen myyntitarjontaa ja voin vain todeta että vieläkin etsisimme jos emme olisi tehneet kompromissejä ja valinneet tätä. Luojalle myös kiitos siitä ettei kukaan muu ostaja silloin aikoinaan nähnyt nykyisen kotimme potenttiaalia mahdollisen remontin jälkeen, sillä tarjouskilpailuissa olisimme varmasti hävinneet. Nyt asumme ihanassa kodissa, kohtuullisella lainalla (verrattuna alueen hintatasoon), lähellä lasten kouluja, lähellä kaupunkia (vain 4km) ja pienestä remontoinnista ajoittain stressaten mutta silti onnellisina sillä kokoajan teemme tästä oman näköistä kotia. Jokainen remontoitu nurkka tuntuu niin omalta ja rakkaalta <3

  8. Onnea asuntokaupoille! Mäkin jään mielenkiinnolla odottamaan teidän remonttia. Mä uskon, että uudesta kodista tulee varmasti teidän näköinen ja upea. Meillä on parhaillaan muutto käynnissä, mutta valitettavasti ei päästä remppailemasn uutta näköiseksemme, koska muutto on ulkomaille vuokrakämppään.

    Mimmi, on olemassa liesituulettimia, mitkä nousevat saarreketasosta, kun niitä tarvitsee.

  9. Täällä jo kieli suusta roikkuen odottelen remppapostauksia. Postaat sitten kaikki pikkujututkin.. innolla odotan! Varsinkin kylppäriremppaa odotan erityisesti. Meillä kylpyhuoneen ja saunan remontointi ja viereisen pikkuvessan liittäminen oven siirtämisellä kylpyhuoneen puolelle alkaa vuonna 2015 tammikuussa. Katsoin että teilläkin voisi alakerrassa toimia vessaan kulun siirtämisen kylppärin puolelle. Alakerran aulasta tulisi rauhalisempi kun ei olisi niin monia ovia harottamassa.

  10. Onnea remonttiin & synnärille! Aivan ihana kuulla äidistä, joka haluaa hoitaa jälkikasvunsa itse, kun siihen on mahdollisuus. En olisi itsekään voinut kuvitellakaan vieväni 2-v. esikoista hoitoon, kun olin vauvan kanssa kotona. Onhan siinä tekemistä, mutta on se sen arvoista ehdottomasti!

  11. Onnea remppaan. Voidaan jakaa tuskaa ja iloa. Näyttää siltä, ettei meidän remppa todellakaan valmistu ennen teidän alkua 😉 Tänään pitäisi jatkaa keittiön seinän laatoittamista. Jos katsoo tarkasti rajatulle alueelle, näyttää valmiilta.

    Jännittäviä aikoja kaikkiaan teillä elellään. Voimia myös synnytyslaitokselle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *